– Äiti, oliko teidän luokalla KiVa-tunteja?
– Eipä ollut. Mitä siellä kiusaamisen vastustamisen tunneilla tehdään?
– Ne on tylsiä. Siellä vain katsellaan kuvia, joissa on yksinäisiä lapsia ja kysellään, ”Mitä näet kuvassa?”
– No, mitä sä ajattelet niistä kuvista?
– Että joku on jätetty tahallaan yksin. Että pitää mennä pyytämään mukaan leikkiin. Paitsi silloin, kun joku haluaa olla rauhassa.
– Niin, on tärkeää oppia tunnustelemaan, milloin on kyse omasta valinnasta ja milloin kiusaamisesta.
– Miksi joitakin sitten kiusataan? Sitä mä en oikein ole tajunnut.

Niinpä. Se on se keskeisin kysymys. Se pistää miettimään, kuinka moni on tunnoton toisen tunteille joko tietoisesti ja tarkoitushakuisesti. Oli sitten kyse koulusta tai työn maailmasta.

Oletko sinä kiusaaja?

Ajattelen, että meillä jokaisella on jonkinlainen rooli ja suhde kiusaamiseen. Halusimme tai tiedostimme sitä tai emme. Kuten kaikessa muussakin toiminnassa, niin tälläkin saralla käyttäytymisemme on jotakuinkin johdonmukaista ja näin ollen meidät voidaan yleisellä tasolla luokitella ainakin kuuteen luokkaan:

Aktiivinen kiusaaja

Aktiiviset kiusaajat ovat joukko ihmisiä, jotka tieten tahtoa haluavat pahaa. Taustalla voi olla esimerkiksi oma paha olo, hylkäämisen kokemus, katkeruus, huomiotta jääminen tai joku muu ikävällä tavalla yksilön toimintaan vaikuttava tekijä, jonka ymmärtämiseksi on syytä lukea paksumpi opus psykologiaa. Haluan uskoa, että tämä joukko on pieni.

Kulmikkaasti käyttäytyvä

Kulmikkaasti käyttäytyvät hahmot eivät arjen hulinoissa huomaa tai muista, että joskus rapatessa roiskuu liikaa. He eivät halua pahaa, mutta ovat liian välinpitämättömiä oman käytöksensä heijasteista tai antaneet itselleen vastuuttomasti luvan olla ’tällainen mä nyt vain olen’ -hahmo. Toiminnallaan ja usein varsin tökeröllä viestinnällään he aiheuttavat haavoja ja mustelmia, jotka paranevat hitaasti.

Oman tonttinsa hoitaja

Kukin hoitakoon tonttinsa -taapertajat hoitavat vastuullisesti oman ruutunsa aiheuttamatta erityistä värähtelyä muissa. Ympäristö ei myöskään näytä koskettavan heitä. Jos joku ympärillä voi huonosti, on se toki ikävää, muttei saa heissä aikaan sen erityisempiä tunteita tai reaktioita. Osa on valinnut tämän toimintamallin tietoisesti ehkä itseäänkin suojellen, osaa ei vain luontaisesti kiinnosta. Tähän joukkoon kuuluvat myös ne, jotka eivät kerta kaikkiaan näe tai kuule.

Asian esille tuoja

Tuon asian esiin –kellokkaat havainnoivat aktiivisesti muita ympärillään. He ovat herkkiä huomaamaan loukkaantumista, mielipahaa tai pahaa oloa ja ovat kärkkäitä viemään viestiä eteenpäin. Omaa asemaansa, mainettaan tai yhteistyökuvioitaan he eivät kuitenkaan halua vaarantaa, vaan toimivat usein viestinviejinä esimiehille. Vaikka aie on hyvä, synnyttää malli usein kantelupukki –tyyppisiä tilanteita, jolloin esimiehen on hyvin hankalaa puuttua itse ongelmaan. Valtaosa esimiehistä on todennut kokemukseensa perustuen, että ”Kuulin että kollega X on käyttäytynyt ikävästi…” avaus johtaa harvoin mihinkään hyvään.

Välittävä puuttuja

Puuttuminen on välittämistä –aktiivit ovat herkkiä toimimaan havaitessaan siihen tarvetta. Joskus he itse asiassa ovat ripeämpiä toimimaan kuin havaitsemaan.  Usein voi käydäkin niin, että tällainen henkilö työnnetään joukosta esille saatesanoilla: ”Sano sä…” Rohkeus on aktiivin voima ja he saavatkin aikaan paljon hyvää. Etenkin, jos vielä omaavat taitavan puuttumisen keinot.

Turvallisuuden rakentaja

Minun kanssani olet turvassa –sillanrakentaja on kollega, jonka arvopohja on muilla tiedossa ja joka tietoisesti ja systemaattisesti tekee työtä sen eteen, että jokaisella on turvallinen olo töissä. Roolistaan riippumatta hän puhuu oikeudenmukaisuudesta ja eettisyydestä. Näin toimiessaan hän ei hae etuja itselleen, vaan tukee useammin ratkaisuja, jotka ovat toisten tai kaikkien etujen mukaisia. Nämä henkilöt ovat rohkeita ilman, että he kokevat olevansa rohkeita. He vain tekevät niin kuin on heidän mielestään oikein ja kohtuullista. Tällaisen kollegan kohdanneet sanovat, että hän on parasta mitä työyhteisö voi antaa.

Turvallisesti yhdessä, mitä se vaatii?

Meillä kaikilla ei ole luontaisesti samanlaisia taitoja, keinoja tai rohkeutta. Näen kuitenkin, että jokainen älyllisesti rehellinen ihminen voi halutessaan tunnistaa oman tyypillisen käytöksensä. Ja ottaa siitä vastuun. Teema, jota juristikollegani Mikakin on blogeissaan Kiusaaminen ja työturvallisuus ja Miten epäasiallinen kohtelu työpaikalla määritellään pohdiskellut. Sen jälkeen onkin enää kyse valinnasta – jäänkö tähän vai ponnistelenko kohti sillanrakentajan toimintamallia. Uskon, että voimme kasvaa ja kehittyä, jos vain haluamme. Kehityspolku lähtee nykytila-analyysista eli ensimmäinen kysymys on: Mihin luokkaan sinä kuulut?

Kirjoittaja on johtamisen muotoilija ja uudistumisen vauhdittaja, joka haastaa vallitsevia raameja eikä nielaise pureksimatta.

 

Mihin itseohjautuvuus sopii ja mihin ei?

Nora Ojala

About Nora Ojala

Manager, Consulting, Azets. Nora on toiminut johtamisen ja johtoryhmätyön kehittäjänä viimeisen 15 vuoden ajan, toimien samanaikaisesti esimies- ja liiketoimintavastuutehtävissä. Noran osaamisalueita ovat myös organisaatiokulttuurin uudistaminen sekä muutoksen johtaminen. Johtamisen ja johtoryhmätyön kehittäminen, organisaatiokulttuurin uudistaminen, muutoksen johtaminen.