Vastuullisuus­palvelut

Yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite, ns. yritysvastuulaki. Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa erityisesti globaaleissa arvoketjuissa tunnistamalla, ehkäisemällä ja korjaamalla negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristönäkövaikutuksia.

Uudet velvoitteet kohdistuvat alustavasti vähintään 500 työntekijän yrityksiin sekä riskitoimialoilla toimiviin 250 työntekijän yrityksiin, mutta vaikutukset ulottuvat epäsuorasti kaikenkokoisiin yrityksiin.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaa niin suuria kuin pienempiä yrityksiä raportoimaan kestävyydestään. Raportointi seuraa ESRS-standardeja, jotka osana toimintakertomusta varmennetaan tilintarkastajan toimesta. Ks. myös ESRS.

Eurooppalainen yhtenäinen sähköinen raportointimuoto, joka on ollut käytössä taloudellisen tiedon raportoinnissa. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä kestävyystiedot tulevat myös osaksi yhteistä digitaalista muotoa. ESEF-vaatimukset edellyttävät tiettyjen lukujen merkitsemistä XBRL-merkeillä (eli “tägeillä”) sekä tilinpäätös- että kestävyysraporttien julkaisua XHTML-dokumenttimuodossa.

Lyhenne, joka kuvaa yritysvastuun ja kestävän rahoituksen kolmea eri osa-aluetta: ympäristövastuuta (E = Environment), sosiaalista vastuuta (S = Social) ja hyvää hallintotapaa (G = Governance).

Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit, joiden noudattamista CSRD-direktiivi edellyttää. Sisältää 12 eri standardia, joista on laadittu myös pörssiin listatuille pk-yrityksille LSME ESRS -standardi ja vapaaehtoiseen raportointiin VSME ESRS -standardi. Ks. myös CSRD.

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä. Taksonomialla voidaan määritellä, kuinka suuri osa yrityksen liikevaihdosta, pääoma- ja operatiivisista kustannuksista ja toiminnasta tukee EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Taksonomian tarkoituksena on kasvattaa sijoitusten läpinäkyvyyttä ja ohjata rahoitusta kestävään liiketoimintaan osana kestävän rahoituksen direktiiviä SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation).

Maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan ja päästöjen yhdenmukaiseen raportointiin. Standardi jakaa päästöt suoraan liiketoiminnasta syntyviin päästöihin (Scope 1), yrityksen hankkiman energian päästöihin (Scope 2) ja liiketoiminnan epäsuoriin päästöihin (Scope 3). Usein epäsuorat päästöt ovat suurin päästöjen lähde.

Global Compact nojaa kymmeneen Global Compact -periaatteeseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Periaatteet liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption vastaisuuteen.

Tunnetuin ja laajimmin käytetty globaali vastuullisuusraportoinnin viitekehys. GRI Standardit sisältävät kolme universaalia standardia sekä sektori- ja aihekohtaisia standardeja, joiden avulla vastuullisuutta mitataan ja siitä raportoidaan.

Yrityksen kestävyys- ja vastuullisuusvaikutusten arviointiperiaate. Kaksoisolennaisuudessa vaikutuksia arvioidaan kahdesta näkökulmasta: 1) yrityksen toiminnan olennaiset vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan (ts. yritystoiminnan vaikutukset ulospäin) sekä 2) olennaiset kestävään kehitykseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit, joilla voi olla vaikutusta yrityksen liiketoimintaan, menestymismahdollisuuksiin ja arvonmuodostukseen tulevaisuudessa (ts. taloudellinen vaikutus yritykseen).

YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden ohella myös yrityksillä, tutkijoilla ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa. Tavoitteita kutsutaan myös nimellä Agenda2030 tavoiteajankohdan mukaisesti.

Yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on edistää toimialakohtaisia vastuullisuuden laskentastandardeja julkisille yhtiöille. SASB on yhdessä kansainvälisen taloudellista raportointia ohjaavan IFRS:n kanssa luomassa kansainvälistä kestävyystietojen raportointiohjeistusta ISSB:tä (International Sustainability Standards Board).

Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. SBTi tarjoaa yrityksille tieteeseen perustuvaa tietoa siitä, kuinka paljon niiden on vähennettävä päästöjään, jotta ilmaston lämpenemisen hillinnässä päästäisiin 1,5 asteen tavoitteeseen Pariisin ilmastositoumuksen mukaisesti. Ilmastotavoitteet asetetaan GHG Protokollan mukaisesti Scope 1-3 tasoille. Ks. myös GHG Protokolla.

Viitekehys, jonka avulla yritykset voivat mitata vaikutuksia ja riippuvuuksia luonnosta sekä asettaa tieteeseen perustuvia ja vertailukelpoisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luonnon monimuotoisuus käsittää sekä luonnon ekosysteemit ja vesistöt, sekä niissä elävät eläimet, kasvit, levät, sienet ja muut eliöt.

Kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointiviitekehys. TCFD-suositusten avulla yritykset, sijoittajat ja rahoittajat voivat raportoida ilmastoriskinsä yhteisesti hyväksyttyjen määrittelyjen avulla. Uhkien, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa hyödynnetään TCFD:n tarjoamaa viitekehystä ja skenaarioita, joissa arvioidaan yrityksen vaikutuksia ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia yritykseen.