Kiusaaminen ja työturvallisuus: kuinka kiusata oikein?

HR | 09.05.2018

Kirjoittaja Mika Pahlsten

Kuinka kiusata oikein työyhteisössä – vai miten tässä nyt näin kävi?

Kun puhutaan työturvallisuudesta, tulee monelle ensimmäisenä mieleen raskas teollisuus. Työnantajan on huolehdittava myös henkisestä työturvallisuudesta. Kiusaamista ja epäasiallista kohtelua kun voi esiintyä ihan missä työpaikassa vain. Työturvallisuuslain 28 § määrittelee asian seuraavasti:

 Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Tämä tarina pohjautuu tositapahtumiin. Yhtiön yhdessä tiimissä katsottiin tarvittavan tiimiasiantuntijan tehtävää, jollaisesta oli saatu hyviä kokemuksia yhtiön muutamassa muussa yksikössä. Asiantuntijan tehtävänä oli tukea tiimiä asiakysymyksissä. Tehtävää haki kyseisen tiimin sisältä kokenut työntekijä A sekä yhtiön toisesta yksiköstä B, joka oli hieman nuorempi kuin A, mutta silti hyvin kokenut. Tiimiasiantuntijan tehtävään valittiin B. Valintaperusteena oli mm. hänen monipuolisempi kokemuksensa ja laajempi kielitaitonsa.

A ei hyväksynyt tehtyä ratkaisua, ja päätti tehdä B:n elämästä tiimissä mahdollisimman vaikeaa. Vahvana persoonana A sai tiimin muiden kahdeksan henkilön pysymään hajuttomina ja mauttomina, jotta A:n epäsuosio ei kohdistuisi heihin.

Yhteisissä palavereissa A pyrki kaikin tavoin tuomaan esiin, että B ei osaa tehtäviään eikä tunne tiimin toimintaa. Kun B laittoi kirjallisia ohjeita sähköpostilla tiimiläisille, pisti A nopeasti vastausviestin kaikille muille paitsi B:lle. Viestissä luki vain DELETE. Myöhemmin asiaa selvitettäessä yksi tiimiläisistä kertoi A:n naureskelleen, että tuolla viestillään hän haluaa kaikkien poistavan tuon B:n tekemän ohjeen.

A piti myös huolen, että kukaan tiimissä ei uskaltanut olla tekemisissä B:n kanssa. Jos joku tiimissä erehtyi kahvihuoneeseen samaan aikaan kuin B, siitä puhumattakaan, että olisi mennyt lounaalla samaan pöytään, niin välittömästi tämä ”tiimipetturi” sai palautetta. Kerran yksi tiimin ainoa hieman vahvempi jäsen C oli jutellut kuluneesta viikonlopusta B:n kanssa. A oli alkanut kovaan ääneen nälvimään avokonttorissa C:lle, että mitä tämä veljeilee tunkeilijoiden kanssa. Tilanne oli herättänyt huomiota jo muuallakin siten, että naapuriosaston esimies tuli hiljentämään sanasodan.

Tiimin esihenkilö D oli neuvoton. Hän oli nuorempi kuin A ja B sekä myös huomattavasti näitä kokemattomampi. Hän oli saanut tehtävänsä sen perusteella, että yhtiön omassa ohjeistuksessa tähän tehtävään vaadittiin tietyn tason tutkinto, jota muilla tiimiläisillä ei ollut. B ei ollut myöskään kertaakaan valittanut A:n käytöksestä D:lle, joten D oli epävarma pitäisikö hänen ottaa A puhutteluun. Paikaltaan D kuitenkin näki ja kuuli A:n suunsoiton. Mielessään D kuitenkin ajatteli, että ehkä hän itse ei vain tiedä kaikkea koska D oli paljon työmatkoilla.

B:n henkinen tasapaino heikkeni, ja A alkoi avoimesti ääneen epäillä B:n mielenterveyttä. Lopulta B jäi sairauslomalle pariksi viikoksi psyykkisistä syistä. Poissaolonsa aikana B sai kerrottua puhelimessa D:lle, että ei enää jaksa A:n jatkuvaa nälvimistä ja väheksyntää.

Lue myös Tunnistatko kiusaajan itsessäsi? -blogi

Esihenkilön velvollisuus on puuttua työyhteisön sisällä epäasialliseen käyttäytymiseen

D oli huomannut muunkin tiimin olevan hyvin jännittyneessä tilassa ja estääkseen tilannetta pahenemasta hän päätti järjestää työterveyshuollosta psykologin käymään tilannetta läpi tiimin sisällä. Näin tehtiinkin heti kun B palasi sairauslomalta töihin.

Ryhmätapaaminen oli kuitenkin kaikkea muuta kuin onnistunut A:n ilmoitettua heti tilaisuuden aluksi, että turha tässä on muita syytellä, jos yhdellä ei pönttö kestä arjen paineita. Pelätessään A:n reaktioita ei kukaan muukaan sanonut juuri mitään. Kahden kesken D:n kanssa psykologi sanoi, että niin kauan kuin A on paikalla eivät muut uskalla puhua vapaasti.

Epäonnistuneen ryhmätapaamisen jälkeen A elämöi kahvihuoneessa kahdelle muulle tiimiläiselle, että onhan tämä nyt törkeää, että jonkun pönttöongelmien takia uhrataan kallista työaikaa. B pitäisi heittää vain pellolle ja hankkia kunnon työntekijä tilalle. A:n epäonneksi kuitenkin naapuriosaston esihenkilö oli tullut hakemaan kahvia tästä kahvihuoneesta oman koneen rikkoontumisen takia ja kuuli kaiken. Hän vei D:n hiljaiseen huoneeseen ja sai D:n ymmärtämään, että jotain pitää tehdä. Yhdessä he menivät yhtiön henkilöstöpäällikön puheille.

Henkilöstöpäällikkö haastatteli koko tiimin ja sai muutaman henkilön avautumaan tapahtuneista, myös B kertoi nyt avoimesti kokemuksistaan menneinä kuukausina. Yksi tiimiläisistä oli lisäksi säästänyt A:n lähettämät DELETE-viestit ja muut epäasialliset viestit.

Viikkoa myöhemmin tapahtuneita käsiteltiin A:n kanssa. Paikalla olivat A, henkilöstöpäällikkö, D sekä A:n lakimiesveli, jonka A oli pyytänyt tukihenkilökseen.

Aluksi A yritti vähätellä tapahtuneita, mutta kun hänelle esitettiin hänen lähettämänsä sähköpostit, joista oli vastaanottajan nimi poistettu, hän ryhtyi haukkumaan kollegoitaan pettureiksi. Lopulta henkilöstöpäällikkö totesi A:n syyllistyneen vakavaan työpaikkakiusaamiseen. Yhtiö esitti A:lle vaihtoehtoina, että tämä itse irtisanoutuu tai sitten hänet irtisanotaan.

Lakimiesveljen uhkaillessa oikeustoimilla, henkilöstöpäällikkö totesi työsopimuslaissa olevan myös mahdollisuuden irtisanoa työntekijä ilman aikaisempaa kirjallista varoitusta poikkeustilanteessa, ja nyt olevan sellaisen tilanteen. A käskettiin kotiinsa lopuksi päivää ja häneltä pyydettiin vastausta seuraavana päivänä. Yön yli mietittyään A päätti itse irtisanoutua.

Kuten todettu, esihenkilöllä on velvollisuus puuttua työyhteisön sisällä epäasialliseen käyttäytymiseen. Esihenkilö D kyllä toimi lopulta, mutta jälkikäteen arvioituna aivan liian myöhään. Hänen asemansa nuorena ja kokemattomana esihenkilönä selittää osittain hänen puuttumattomuuttaan. Mutta silti hänen olisi tullut kertoa asiasta omalle esihenkilölleen tai suoraan yhtiön henkilöstöpäällikölle kaivatessaan tukea.

Jokaisella on oikeus tehdä työnsä rauhassa.

Työsuhdejuristimme auttavat kiusaamis- ja muissa työpaikan haastavissa tilanteissa. Tutustu palveluun

post author

Kirjoittajasta Mika Pahlsten

Senior Legal Advisor, Azets