Miten epäasiallinen kohtelu määritellään?

HR | 09.06.2017

Kirjoittaja Mika Pahlsten

Case Pekka ja epäasiallinen kohtelu – vai onko se sitä? Pekka on 46 –vuotias ja hän on ollut nykyisen työnantajansa palveluksessa jo yli 20 vuotta. Hän tuntee organisaation ja sen kulttuurin hyvin ja hallitsee omat työtehtävänsä. Oikea työyhteisön tukipilari, eikö?

Pekka on varsin puhelias kaveri ja mielestään myös hauska seuramies. Hän työskentelee organisaatiossa, jossa on varsin suuri henkilöstön vaihtuvuus. Siten Pekkakin saa tämän tästä itselleen uusia työkavereita, joiden perehdyttäminen on osin myös Pekan vastuulla.

Pekan mielestä hurtti huumori vain piristää päivää eikä leikistä sovi suuttua. Eihän haukku haavaa tee. Eräs Pekan lempijekku uudelle työntekijälle on seuraava: Kun tulokas esitellään Pekalle, hän komentaa römeällä äänellä tulokkaan hakemaan itselleen kahvia antaen tarkat ohjeet maidosta ja sokerista. Jos hämmentynyt tulokas tottelee, Pekka naureskelee, että kaikenlaisia hyväuskoisia sitä palkataankin, eihän nyt tuollaisia komenteluja tarvitse työkaverilta kuunnella. Jos taas tulokas tavalla tai toisella kieltäytyy tehtävästä, teeskentelee Pekka loukkaantunutta sanoen, että on se nyt kumma, kun ei tulokkailla ole enää mitään käytöstapoja. Niin taikka näin, tulokas jää hämmentyneenä odottamaan Pekan seuraavaa reaktiota.

Pekan esimies on useasti miettinyt, että Pekan käytökseen pitäisi jotenkin puuttua. Pekka on kuitenkin hyvä työssään eikä ole juurikaan sairauslomilla. Esimies onkin antanut asian jäädä roikkumaan vihjaten vain varovasti, että Pekka voisi vähän miettiä sanomisiaan.

Pekka ei ronskina kaverina ymmärrä ollenkaan, että miksi joku ei pidä hänen huumoriaan hauskana. Edellisellä työpaikan Tallinnan risteilyllä yksi työkavereista kertoi loukkaantuneensa uutena tulokkaana Pekan kommenteista. Pekka käski kaverin ostamaan itselleen hamekangasta.

Vaikka tämä on blogi-kirjoitus, niin tämä tarina on valitettavasti tosi ja perustuu junassa käytävän yli kuulemaani keskusteluun. Moni meistä pystyy samaistumaan tuohon uuden työntekijän asemaan ja osa pystyy mielessään vetämään jopa Pekan saappaat jalkaansa. Pekan, esimiehen ja uuden työntekijän olisi kuitenkin hyvä muistaa, että lainsäädännölläkin on sanansa sanottavana.

Työnantajan on puututtava epäasialliseen kohteluun

Työturvallisuuslaki ja työsopimuslaki velvoittavat työntekijää käyttäytymään asiallisesti muita työntekijöitä kohtaan. Työnantajan puolestaan on puututtava epäasialliseen käytökseen havaitessaan sellaista tai jos tällaisesta käytöksestä työnantajan edustajalle ilmoitetaan.

Onko Pekan käytös sitten epäasiallista? Monella on varmaan tähän oma näkemyksensä, mutta lainsäädännön lähtökohta on, että Pekan käytöksen kohteena olevan henkilön kokemus asiasta on ratkaiseva. Pääsääntöisesti käytös on epäasiallista silloin kun kohde kokee sen epäasiallisena. Luonnollisesti toiset ihmiset ovat herkempiä kuin toiset, ja jotkut ovat jo selvästikin yliherkkiä. Mutta yleisen elämänkokemuksen mukaan tilanteessa, jossa työntekijä on kokenut toisen käytöksen epäasiallisena, on näin myös objektiivisestikin arvioiden tapahtunut.

Pekan tapauksessa on kuitenkin selvää, että hänelle on kerrottu tuollaisen toiminnan tuntuvan kohteestaan epämiellyttävältä. Näin ollen hänen tulisi käytöstään muuttaa ja jos näin ei tapahdu pitäisi esimiehen selkeästi puuttua asiaan.

Pekalle tulisi työnantajan taholta tehdä selväksi, että hänen huumorinsa ei välttämättä ole kohteestaan hauskaa, sillä kohdehenkilö ei uutena työntekijän välttämättä vielä uskalla pitää puoliaan. Siten kysymyksessä ei ole kahden tasavahvan henkilön välinen hevosenleikki vaan oman aseman väärinkäyttäminen.

Työsuhdejuridisista palveluistamme Pekankin työnantaja saisi avun työsuhdeosaamista vaativiin tilanteisiin helposti ja joustavasti. Ota yhteyttä!

post author

Kirjoittajasta Mika Pahlsten

Senior Legal Advisor, Azets