Kesätyöntekijän palkkaus – kesäduuniblues

HR

by  Mika Pahlsten

29/05/2018

Kesätyöntekijän palkkaus – kesäduuniblues

HR

by Mika Pahlsten

29/05/2018

On jälleen se aika vuodesta, kun yhdelle jos toiselle työpaikalle saapuvat säännöllisesti kuin keväiset muuttolinnut uusi ihmisryhmä. Nämä (useimmiten) nuoret miehet ja naiset tulevat kuka reippain askelin, rinta rottingilla ja kuka taas hiljaa ja nöyränä. Yhtä kaikki, he ovat täällä: kesätyöntekijät.

Kesätyön merkitys on moninainen. Toisaalta he vapauttavat vakituista henkilöstöä pitämään ansaittuja kesälomiaan, ja toisaalta kesätyö antaa nuorille arvokasta kokemusta työelämästä. Lisäksi viidakkorumpu kantaa hyvin, joten hyvin kesätyöläisensä hoitava yritys saa jatkossakin parhaimman hakijakunnan tulevina kesinä. Eikä hyvän kesätyöpaikan maineessa oleva yritys voi välttyä hyvien vakituistenkaan työntekijöiden hakemuksilta. Siten ei ole samantekevää, että miten tätä työntekijäryhmää kohdellaan.

Kuten kaikissa työsuhteissa on tärkeää, että työnantaja tuntee työsuhteita koskevat normit, puhuttiin sitten lainsäädännöstä tai kyseisen toimialan työehtosopimuksista. Ellei esim. työehtosopimuksessa erikseen määritellä kesätyöntekijöiden tai harjoittelijoiden asemaa, niin tällöin heihin sovelletaan normaaleja työsuhteen ehtoja.

Kesätyöntekijän työsopimus kuntoon

Kesätyöntekijät ovat jo tehtävän luonteesta johtuen määräaikaisessa työsuhteessa. Onkin selkeintä määritellä työsuhteen aloitus- ja lopettamispäivä päivämäärän tarkkuudella.

Kesätyöntekijän palkka määräytyy yleensä kyseisen toimialan työehtosopimuksen mukaan. Osassa sopimuksia palkka voi olla esim. 80 % aloittavan vakituisen työntekijän palkasta, kun taas toisilla toimialoilla edellytetään maksettavan myös kesätyöntekijälle vähintään toimialan minimipalkkaa.

Työajat määräytyvät kesätyöntekijöillä kuten muillakin yrityksen työntekijöillä. Siten töitä voidaan teettää heilläkin myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Työhön perehdytykseen on aina kiinnitettävä huomiota myös vakituiseen työsuhteeseen tulevan henkilön kohdalla, mutta ehkä erityisesti juuri kesätyöntekijän kohdalla. Kysymyksessä kun monesti on varsin nuori henkilö, osa jopa elämänsä ensimmäisessä työpaikassa. Näin ollen on työnantajan erityisenä velvollisuutena huolehtia kunnollisen perehdytyksen järjestämisestä.

Mitä luontoisetuja kesätyöntekijälle?

Työsuhteeseen kuuluvista luontoiseduista jne. vallitsee toisinaan hieman epäselvyyttä kesätyöntekijöiden kohdalla. Lain mukaan työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti, ellei heidän erilaiseen kohteluunsa ole asiallista perustetta. Hieman kärjistäen voitaneen sanoa, että järjestetty työpaikkalounas tulee varata myös kesätyöntekijöille, jos sellainen on tarjolla muullekin henkilöstölle. Sen sijaan työterveyshuollon lakisääteistä paremmassa sisällössä ja esim. yrityksen tarjoamassa ylimääräisessä vakuutusturvassa tai esim. liikunta/kulttuuriseteleissä voidaan soveltaa rajoituksia, jotka jättävät kesätyöntekijät muuta henkilöstöä huonompaan asemaan perustuen juuri määräaikaisen työsuhteen lyhyyteen.

Entä kertyykö kesätyöstä vuosilomaa?

Kesätyö kerryttää lakisääteisesti vuosilomaa kuten muutkin työsuhteet. Tyypillisesti kesätyöstä kertyy vuosilomaa 4-6 lomapäivää riippuen siitä kuinka paljon yli kahden kuukauden työntekijä kesän aikana työskentelee. Erikseen on mainittava tilanne, jolloin työntekijä aloittaa kesken kalenterikuukauden ja lopettaa kesken kalenterikuukauden saman kesäkauden aikana. Tällöin aloittamis- ja lopettamiskuukausi lasketaan yhteen, kun tarkastellaan sitä, että kertyykö näiltä kahdelta kuukaudelta yhteensä niin monta työpäivää, että vuosilomaa ansaitaan myös näiltä kuukausilta. Esimerkki avatkoon ajatusta:

Tiina aloittaa kesätyössä 20.5.2019 ja lopettaa 10.8.2019. Hän työskentelee tuona aikana kokoaikaisesti viitenä päivänä viikossa eli hän on ns. 14 työpäivän lomanansaintasäännön piirissä. Tiinalle kertyy vuosilomaa kesäkuulta ja heinäkuulta kummaltakin 2 päivää eli yhteensä 4 päivää. Tämän lisäksi työnantajan pitää huomioida, että toukokuussa Tiina teki töitä 10 päivää ja elokuussa 7 päivää. Aloittamis- ja lopettamiskuukausien työpäivien yhteenlaskettu määrä on 17 päivää eli Tiina ansaitsee näiltä kahdelta kuukaudelta vielä lisäksi 2 lomapäivää yhteensä. Tiinalle kertyy siten vuosilomaa kesätyönsä ajalta yhteensä 6 päivää, jotka maksetaan hänelle lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Tiinan harmiksi lomarahaa ei kuitenkaan kesätyöntekijälle makseta koska lomaa ei pidetä vaan se maksetaan lomakorvauksena.

Voiko työsopimukseen sisällyttää koeajan?

Jos kuitenkin käy niin, että kesätyöntekijän palkkaamisessa on tapahtunut virhe ja ”kesähessumme” onkin kokopäiväinen työn välttelijä, niin tätä varten työsuhteen alkuun kannattaa sopia koeaika. Lain mukaan koeaika on enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta. Tänä aikana työsuhteen päättäminen koeaikaan vedoten on työnantajalle kohtalaisen yksinkertaista, kunhan työnantaja varautuu tarvittaessa esittämään jotain järkeviä perusteluja siihen, että miksi oli tyytymätön kesätyöntekijään.

Joten, pidetään siis yhdessä huoli uusista työkavereistamme.

Lisää hyödyllistä asiaa työsuhdejuridiikasta (oppaita, webinaaritallenteita ja dokumenttipohjia) löydät täältä.

Mika Pahlsten

About Mika Pahlsten

Legal Advisor, Azets