Kesälomat lähestyvät – mitä työnantajan tulee huomioida?

19.03.2021

Kirjoittaja Mika Pahlsten

Kesälomakauden lähestyessä työnantajan on syytä muistaa muutama asia.

Loman kertyminen

Lomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta eli aikajaksolta 1.4.– 31.3. Lomaa kertyy yleensä 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudessa. Eli jos työntekijä on ollut työsuhteessa koko lomanmääräytymisvuoden, niin hänelle yleensä kertyy lomaa 12 x 2,5 päivää eli yhteensä 30 päivää. Jos työsuhde on kuitenkin lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähemmän kuin vuoden, niin lomaa kertyy vain 2 päivää lomanmääräytymiskuukauden aikana. Tuolloin enimmäislomakertymä on 12 x 2 päivää eli yhteensä 24 päivää.

Loman antaminen

Kesäloma on pidettävä lomakaudella eli ajanjaksolla 2.5.– 30.9. Joissain työehtosopimuksissa voi olla määräys, että kesäloma on pidettävä tätä lyhyemmällä ajanjaksolla, kuten esimerkiksi kesäkuun ja elokuun välisenä aikana.

Työnantaja päättää lain mukaan vuosiloman pitoajankohdasta. On kuitenkin muistettava, että lainsäädäntö asettaa työnantajalle tietyt velvoitteet lomien antamisessa. Työntekijöillä tulee olla oikeus esittää toiveensa loman pitoajankohdasta. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäisellä listalla, johon jokainen voi merkitä oman lomatoiveensa. Työnantajalla on velvollisuus pyrkiä toteuttamaan lomatoiveet, mutta viime kädessä organisaation tarve määrää sen, milloin henkilöstö voi lomansa pitää.

Mikäli kaikkien lomatoiveita ei voida huomioida, tulee työnantajan huolehtia siitä, että henkilöstä kohdellaan tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kenelläkään ei ole automaattista oikeutta saada vuosi toisensa jälkeen ns. halutuinta lomajaksoa heinäkuussa. Työnantajan tulee huolehtia, että kaikki saavat vuorotellen käyttää halutuimman lomajakson.

Loman jakaminen

Vuosilomalain mukaan lomat tulisi lähtökohtaisesti pitää yhdenjaksoisena, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työnantajalla on kuitenkin oikeus töiden käynnissä pitämisen varmistamiseksi oikeus jakaa kesäloma osiin. Kuitenkin vähintään 12 lomapäivän jakso tulee olla yhdenjaksoinen työssä jaksamisen turvaamiseksi.

Loman siirtäminen

Työntekijällä on tietyin edellytyksin oikeus saada lomansa siirrettyä, mikäli hän sairastuu tai loukkaantuu. Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi ennen loman alkua, tai hän tietää joutuvansa loman aikana sairaalahoitoon, niin hänellä on oikeus saada lomansa siirrettyä. Työntekijän on kuitenkin ennen loman alkua ilmoitettava työnantajalle sairastumisestaan ja pyydettävä loman siirtoa. Lisäksi työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus viipymättä.

Jos työntekijä sairastuu tai loukkaantuu vasta sen jälkeen, kun loma oli jo alkanut, on hänen toimittava edellä kuvatulla tavalla. Mutta tämän lisäksi työntekijällä on ns. karenssi. Se tarkoittaa, että 6 ensimmäistä lomapäivää, jotka hän on työkyvytön, kuluttavat hänen lomaansa. Hän voi siirtää vasta karenssin jälkeiset lomapäivät myöhemmäksi.

Lomarahat

Lomarahat eivät perustu lainsäädäntöön vaan kunkin toimialan työehtosopimukseen tai virkaehtosopimukseen. Siten niissä on eroja eri toimialojen kesken. Yleisenä mallina kuitenkin on, että lomaraha (tai lomaltapaluuraha) on 50 % lomapalkan suuruudesta. Lisäksi maksun edellytyksenä on, että loma aloitetaan sovittuna ajankohtana ja lomalta myös palataan töihin sovittuna ajankohtana.

Mikäli tarvitset apua yrityksesi työsuhdejuridisissa asioissa, olemme apunasi.

 

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat tiedon mm. uusimmista blogeistamme, ajankohtaisista webinaareistamme ja asiantuntijoidemme kirjoittamista oppaista ensimmäisten joukossa.

Kyllä. Haluan saada Azetsilta uutiskirjeen, tietoa palveluista, kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin.

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Kirjoittajasta Mika Pahlsten

Senior Legal Advisor, Azets