KKO: yksilöimättömän työpaikkalistan lähettämistä irtisanotuille ei katsota henkilökohtaiseksi työpaikan tarjoamiseksi
Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun (KKO 2022:33), joka koskee työnantajan velvollisuutta pyrkiä tarjoamaan uutta työtä työntekijälle, jota uhkaa irtisanominen taloudelliseen, tuotannolliseen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvällä perusteella.
Tapauksessa yhtiön lähetti irtisanotuille kirjeitse tiedon kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista. Ratkaisussaan KKO katsoo, että yhtiö ei ole täyttänyt työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan ja yhtiöllä ei ole asiallista syytä työsopimuksen irtisanomiseen. Lue koko tapaus alempaa yksityiskohtaisemmin.
Lue blogistamme lisää tietoa, miten välttää virheitä irtisanomisissa
Työsopimuslaki velvoittaa selvittämään työmahdollisuudet
Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan ennen irtisanomista, työnantajan tulee selvittää, olisiko yrityksessä tarjolla muuta työtä, jota työntekijä voisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä.
Muuttuneen YT-lain vaikutuksista muutostilanteissa (kuten työnkuvan muutos ja liikkeen luovutus) saat lisätietoa Yhteistoimintamenettely muutostilanteissa -oppaasta LATAA MAKSUTON OPAS
Johtopäätös: työnantajan tehtävä selvitys työpaikoista kunkin työntekijän kohdalla
KKO:n linjaus vaikuttaa melko tiukalta sen suhteen, että työntekijältä ei tuomion perusteella voitane edellyttää minkäänlaista aktiivisuutta sen suhteen, että hän löytäisi uuden työn irtisanovan yhtiön palveluksesta.
Pelkkä yhtiössä avoimena olevien työpaikkojen listaaminen irtisanottujen työntekijöiden tietoon ei täytä lain vaatimuksia.
Yrityksen on toimittava oma-aloitteisesti
Tuomion perusteella irtisanovien yhtiöiden on työtä tarjotessaan tehtävä oma-aloitteisesti selvitys kunkin irtisanottavan kohdalla ja tarjottava hänelle erityisesti niitä tehtäviä, joita irtisanottu voisi koulutuksensa, kokemuksensa ja tarvittaessa hänelle räätälöidyn koulutuksen perusteella tehdä.
Tällainen velvoite tarkoittaa varmasti monessa yrityksessä selvästi enemmän ylimääräistä työtä, kun jonkun on tehtävä työnantaja-aloitteinen selvitystyö kunkin irtisanottavan henkilön soveltuvuudesta kuhunkin avoimena olevaan tehtävään. Ja lisäksi myös tarjottava tällaisia tehtäviä soveltuville työntekijöille.
Tapauksen tausta
Valtakunnallinen yritys oli irtisanonut 69 työntekijää taloudellisin ja tuotannollisin syin.
Kirjeellä tieto kaikista työpaikoista yrityksessä
Yhtiön käytäntönä oli ollut, että taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille oli lähetetty henkilökohtaisesti viikon välein kirjeellä tieto kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista. Näin irtisanotulla henkilöllä oli mahdollisuus hakea vähintään sellaista työtä, joka vastaa hänen koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan.
Toimintatavan katsottiin työnantajan näkemyksen mukaan soveltuvan erityisesti tämän yhtiön kaltaisille isoille, valtakunnallisille yrityksille. Yhtiö ei ollut mitenkään kohdentanut paikkoja erikseen kenellekään irtisanotulle.
Kanne: yhtiöllä ei ole ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä irtisanoa A:n työsopimusta
Yksi irtisanotuista ei ollut hakenut avoimeksi ilmoitettuja tehtäviä. Sen sijaan hän vei asian oikeuteen. Kanne on perustunut siihen, että yhtiöllä ei ole ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä irtisanoa hänen työsopimustaan.
Työntekijälle olisi ollut irtisanomistilanteessa tarjottavissa hänen koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä tai muuta työtä, johon hän olisi ollut kohtuudella koulutettavissa, ja hän olisi ollut sijoitettavissa tällaiseen työhön.
Hänelle ei ollut myöskään irtisanomisajan kuluessa ennen työsuhteen päättymistä tarjottu edellä mainittua työtä työsopimuslain 7 luvun 4 §:n edellyttämällä tavalla, vaikka yhtiöllä oli ollut jatkuvasti lukuisia työpaikkoja auki. Yhtiö oli lähettänyt kerran viikossa listauksen kaikista yhtiössä avoinna olevista työpaikoista. Kanteen mukaan tämä työntekijän omaan aktiivisuuteen perustuva menettely ei täyttänyt vaatimusta työn yksilöidystä ja henkilökohtaisesta tarjoamisesta.
Yhtiö on lähettänyt irtisanomisajan kuluessa viikoittain työntekijälle noin 15-20 sivuisen listauksen yhtiön kaikista eri puolilla Suomea avoimeksi tulleista työtehtävistä riippumatta niiden edellyttämästä koulutuksesta ja kokemuksesta tai tehtävien sisällöstä. Kirjeen sanamuodon perusteella se on lähetetty sekä sellaisille työntekijöille, joiden yksikössä on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut, että sellaisille, jotka on jo irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu.
KKO:n mukaan kirjeen lähettäminen työntekijälle ei ole juurikaan eronnut sellaisesta menettelystä, jossa työntekijä olisi ohjattu seuraamaan avoimia työpaikkoja esimerkiksi työpaikkapankista voidakseen hakea niitä.
KKO korostaa ratkaisussaan, että irtisanomisen vaihtoehtona olevaa muuta työtä tarjotaan asianomaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti työnantajan aloitteesta. Tämänkaltaisten yksilöimättömien rekrytointikirjeiden lähettämistä ei voida KKO:n mukaan pitää henkilökohtaisena työn tarjoamisena yksin sillä perusteella, että kirjeessä on todettu sen olevan henkilökohtainen, kun kirjeen sisältämiä työtehtäviä ei ole lainkaan valikoitu siten, että ne soveltuisivat työntekijälle hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa huomioon ottaen.
Ratkaisussaan KKO katsoo, että yhtiö ei ole täyttänyt työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, eikä yhtiöllä näin ollen ole ollut työsopimuslaissa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.
Jos sinulla on kysymyksiä tästä tai muista työsuhteisiin liittyvistä asioista, työsuhdejuristimme auttavat mielellään. Tutustu työsuhdejuridiikan palveluihimme tai ole meihin suoraan yhteydessä puh. 010 756 4500 tai myynti@azets.com
