Millaisia erilaisia työsuhdemuotoja on, ja miten niitä voi solmia? Tässä on katettuna erilaisten muotojen piirteet ja mitä laki sanoo niistä.
Toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsuhde
Työsuhdeasioiden peruslähtökohtana on edelleen se, että työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää työsopimuslaissa määriteltyä perusteltua syytä. Tällaisia perusteltuja syitä ovat:
- työn luonne (esim. kausiluontoinen työ)
- sijaisuus
- muu edellisiin rinnastettava syy (esim. opintoihin liittyvä harjoittelu)
- toiminnan tai työn kannalta perusteltu syy (esim. palveluhuippujen tasaaminen)
- kysynnän vakiintumattomuus (esim. toiminnan aloitus / merkittävä laajennus)
- työntekijän oma ehdotus
Pelkkä epävarmuus tulevasta taloustilanteesta tai yrityksen työvoimatarpeen voimakas vaihtelu eivät lähtökohtaisesti ole lain tarkoittamia perusteltuja syitä. Epävarmat tulevaisuudennäkymät katsotaan osaksi yrittämisen ja liiketoiminnan riskiä, ja siten sellaisiksi, että niitä ei voi sälyttää työntekijän kannettavaksi.
Työntekijän oma ehdotus ei suoraan riitä syyksi
Työntekijän oma ehdotus määräaikaisen työsuhteen solmimisesta ei myöskään ole yleisluontoinen takaportti tehdä määräaikainen työsopimus. Työnantajalla on heikomman osapuolen suojeluperiaatteen mukaisesti näyttövelvollisuus siitä, että työntekijällä on ollut omista syistään johtuen tarve tehdä määräaikainen työsopimus. Syy voi olla esimerkiksi, että työntekijä opiskelija, joka tietää lähtevänsä jonkun ajan kuluttua vaihtoon ulkomaille.
Kokoaikainen ja osa-aikainen työsuhde
Työsuhteen solmiminen osa-aikaisena kokoaikaisen työsuhteen sijaan on lain näkökulmasta helpommin järjestettävä asia kuin määräaikaisuus.
Huomioi oikeus lisätyöhön
Työnantajan on muistettava huolehtia siitä, että ennen kuin työsuhteeseen voidaan palkata uusia työntekijöitä, on työnantajan selvitettävä, voisivatko työsuhteessa jo olevat osa-aikaiset työntekijät tehdä tarjolla olevat lisätunnit. Tätä kutsutaan nimellä oikeus lisätyöhön ja sillä pyritään takaamaan työntekijälle mahdollisuus ansaita elantonsa yhden työnantajan palveluksessa.
Lisätyön tarjoamisvelvollisuus voi ulottua oman työpisteen lisäksi myös esim. yrityksen toisiin toimipaikkoihin samalla työssäkäyntialueella.
Joustavat työaikajärjestelyt
Kokoaikainenkin työsuhde voi joustaa työajan sijoittelun suhteen muutenkin kuin siten, että puhutaanko aamu-, ilta- vai yövuorosta. Vaikka työpaikalla ei edes olisi käytössä toimistotyössä monesti käytettyä liukuvan työajan järjestelmää, sallivat työaikalaki sekä monet työ- ja virkaehtosopimukset pisimmillään jopa 52 viikon työajan tasoittumisjaksoja, joiden aikana viikkotyöaika voi vaihdella suurestikin, esim. 0 – 48 tuntia.
Tarvittaessa työhön kutsuttavan puitesopimus ja nollatuntisopimus
Toimialat ja työpaikat eivät ole veljiä keskenään. Niinpä työvoiman tarve voi vaihdella jossain työpaikassa niin suuresti, että tarvitaan vielä edellisiäkin joustavampia työaikajärjestelyjä. Yhtenä vaihtoehtona on tehdä ns. tarvittaessa työhön kutsuttavan puitesopimus. Näihin tuli lakimuutoksia 2022, joista voit lukea lisää blogista Työsuhteita koskevia lakimuutoksia
Puitesopimus muuttuu työsuhteeksi, kun työntekijä hyväksyy tarjotun vuoron
Puitesopimuksella ei kuitenkaan tarkoiteta nollatuntisopimuksia ja nämä käsitteet onkin syytä pitää erillään. Puitesopimuksella työnhakija ja yritys sopivat, että yritys tarjoaa satunnaisia työvuoroja työntekijälle ja, että työntekijällä on oikeus halutessaan kieltäytyä tarjotusta vuorosta.
Mikäli työntekijä hyväksyy tarjotun vuoron, syntyy juridisesti yhden työvuoron mittainen työsuhde. Palkanmaksu voidaan sopia puitesopimuksessa tapahtuvaksi yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
Puitesopimukseen ei sovelleta työsopimuslain määräyksiä, sillä kysymys ei ole työsopimuksesta. Siten soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. määräaikaista työsopimusta koskevat määräykset sekä työsuhteen päättämistä koskevat perusteet. Puitesopimus voidaan sopia olevan voimassa tietyn määräajan, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudestaan. Puitesopimus voidaan sopia myös olemaan voimassa irtisanomisen varaisena toistaiseksi.
Nollatuntisopimuksessa työntekijä sitoutuu ottamaan tarjotut vuorot
Nollatuntisopimus puolestaan tarkoittaa sitä, että työntekijä sitoutuu vastaanottamaan työnantajan tarjoamat työvuorot, mutta mitään takeita näiden työvuorojen tarjoamisesta ei ole. Työvoimaviranomaiset puolestaan yleensä katsovat, että nollatuntisopimuksella olevalla henkilöllä on voimassa oleva työsuhde eikä siten oikeutta työttömyyskorvaukseen, vaikka todellisuudessa hänelle ei olisikaan työtunteja tarjottu.
Vuokratyö
Vuokratyösuhteessa on kolme osapuolta:
1) Työntekijä
2) Vuokratyöyritys
3) Käyttäjäyritys
Työntekijän ja vuokratyöyrityksen välillä vallitsee tavanomainen työsuhde, joka siis voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Tällöin palkanmaksu, vuosilomat ja työterveyshuoltoasiat kuuluvat vuokratyöyrityksen vastuulle. Varsinaisen työn työntekijä suorittaa kuitenkin käyttäjäyritykselle, usein käyttäjäyrityksen toimitiloissa.
Vaikka käyttäjäyrityksellä ei olekaan suoranaista työnantajavastuuta, mm. palkanmaksu vuokratyöntekijälle, on käyttäjäyritys kuitenkin velvollinen huolehtimaan työturvallisuuden varmistamisesta kuten omankin henkilökuntansa kohdalla. Vuokratyöyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen sopimussuhde puolestaan on kahden yrityksen välinen liikesuhde, johon ei sovelleta työoikeuden määräyksiä.
Apua työsuhdemuotojen, työsopimusten ja niitä koskevien asioiden kanssa saat työsuhdejuridiikan palveluistamme. Tutustu palveluun ja ota yhteyttä, niin keskustellaan tilanteestastanne.
