Urheiluseurojen tuloverotus

Taloushallinto

by Sari Pulli

18/06/2019

Urheiluseurat ovat pääsääntöisesti verotuksessa yleishyödyllisiä yhteisöjä, jolloin ko. kriteerien täyttyessä ne eivät maksa tuloveroa yleishyödyllisestä toiminnasta.  Yleishyödyllisyyden edellytykset säädetään tuloverolaissa. Kaikkien tuloverolain (TVL 22 §:n 1 momentti) edellytyksien tulee kuitenkin täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisö voi olla yleishyödyllinen:

  • se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä
  • sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin
  • se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

Urheiluseurat, jotka katsotaan verotuksessa yleishyödyllisiksi, täyttävät seuraavat kriteerit:

  • urheiluseura harjoittaa juniori-, harrastus – ja kilpailutoimintaa
  • seuralla on useita jäseniä ja se hakaa niitä lisää
  • urheiluseuran toiminnassa hyödynnetään vapaaehtoisia

Yhteisö, joka ei täytä TVL 22 §:n 1 momentin edellytyksiä yleishyödyllisyydelle, on koko toiminnastaan veroverovelvollinen, kuten muutkin yhteisöt. Rekisteröimätön yhdistys ei ole verotuksellinen yhteisö, eikä voi olla yleishyödyllinen.

Urheiluseuran verovapaa tulo

Verovapaata tuloa urheiluseuroille ovat toiminnan tulot, kuten jäsen-, lisenssi-, kilpailu- ja sarjamaksut. Läheisesti seuran toimintaan liittyvät tulot, esimerkiksi jalkapallokoulu, ovat verovapaata. Samoin verovapaata tuloa ovat avustukset ja lahjoitukset, korot, osingot ja osakehuoneistojen vuokrat, elleivät ne sitten liity seuran omaan elinkeinotoimintaan.

Urheiluseurat, joiden toiminta kohdistuu esimerkiksi rajoitettuun piiriin, eivät ole yleishyödyllisiä. Tällöin toimintaa pidetään seuran elinkeinotoimintana. Myöskään laajaa ammattimaista urheilutoimintaa harjoittavat urheiluseurat, joilla ei ole omaa junioritoimintaa, eivät voi olla yleishyödyllisiä.

Elinkeinotoimintana ei pidetä seuraavia eli urheiluseuralle tuloverotuksessa verovapaata tuloa ovat:

  • pääsyliput tai osallistumismaksut tilaisuuteen
  • kisaohjelmien tai vastaavien myynti ja mainosmyynti näihin julkaisuihin
  • ruokatarjoilu- ja virvokemyynti sekä alkoholimyynti tilaisuuden aikana
  • mainosmyynti vain tilaisuudessa esillä olevien mainosten osalta, kuten siirrettävät kenttämainokset ja urheiluasusteiden mainokset sekä tavaramyynti (esim. fanituotteet) tilaisuuden aikana

Jos urheiluseura itse tai yhdessä toisen yhteisön kanssa järjestää tilaisuuden, niin tällöin verovapaus koskee vain tilaisuuden järjestäjän omaa myyntitoimintaa. Urheiluseuran toisen yhteisön järjestämissä tilaisuuksissa harjoittama myynnin veronalaisuus ratkaistaan erikseen elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä arvioimalla.

Jos yhteisö harjoittaa samaa tavaramyyntiä sekä omissa tilaisuuksissa, että niiden ulkopuolella, toiminnan veronalaisuus arvioidaan yhtenä kokonaisuutena elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella. Toiminta on yleensä luonteeltaan tilapäistä, mutta se voi olla myös toistuvaa, kuten esimerkiksi urheiluseuran järjestämät urheilukilpailut.

Urheiluseuran veronalainen tulo

Yleishyödyllinen yhteisö ei ole kokonaan vapautettu tuloverosta. Se maksaa tuloveroa elinkeinotoiminnastaan ja tietyin edellytyksin myös kiinteistön tuottamasta tulosta. Elinkeinotulon veroprosentti on 20 % ja kiinteistöstä saadusta tulosta veroprosentti on vuonna 2019 6,26 %. Tämä alhainen veroprosentti johtuu siitä, että kiinteistötulosta ei peritä valtion tuloveroa.

Elinkeinotoiminnan varsinaiset tunnusmerkit, joiden pohjalta ratkaisuja tehdään, ovat muodostuneet oikeus- ja verotuskäytännön perusteella, mitään lakiin kirjoitettua tekstiä tästä ei ole. Näiden täyttymistä arvioidaan kokonaisuutena, kun ratkaistaan, onko jokin toiminta elinkeinotoimintaa vai ei. Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti.

Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ovat muun muassa:

  • taloudellisen riski
  • voiton tavoittelu
  • toiminta kilpailuolosuhteissa
  • toiminnan laajuus ja liikevaihdon suuruus
  • toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin
  • toiminnan suunnitelmallisuus ja jatkuvuus
  • toiminnan kohdistuminen rajoittamattomaan tai laajaan henkilöpiiriin

Talkootyön veronalaisuus

Talkootyöllä tarkoitetaan toisen hyväksi ilman vastiketta tehtävää työtä. Yhdistyksen oman toiminnan hyväksi tehty talkootyö ei aiheuta veroseuraamuksia. Jos talkootyön toimeksiantaja on ulkopuolinen työn teettäjä, työstä maksettu korvaus on yhdistykselle tietyin edellytyksin verovapaata tuloa. Näin on esimeriksi silloin, kun työ on tilapäistä, se ei edellytä ammattitaitoa, toimintaa ei mitenkään markkinoida ja talkootyöstä saatu korvaus maksetaan yhdistykselle, ei talkootyötä tehneille henkilöille. Tulo voi siis olla veronalaista silloin, kun toiminta on jatkuvaa ja toistuvaa ja se kilpailee muiden yritysten tarjoamien vastaavien tavaroiden tai palveluiden kanssa.

Kiinteistötulon veronalaisuus

Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta. Kiinteistö määritellään seuraavasti: Huoneisto-osakkeet ym. irtain omaisuus ei ole kiinteistö, joten tulo näiden osalta on verovapaata. Veronalaista kiinteistötuloa on kiinteistöstä johtuva juokseva kiinteistötulo, kuten vuokratulot, ei kuitenkaan kiinteistön luovutuksesta saatu tulo. Kiinteistön käyttö arvioidaan vuokralaisen käyttötarkoituksen perusteella. Kiinteistötulosta myönnettävän verohuojennuksen edellytyksenä on, että kiinteistöä käytetään pääasiallisesti yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Verohuojennuksen mahdollisuus

Verohallinto voi vapauttaa yleishyödyllisen yhteisön kokonaan tai osittain suorittamasta tuloveroa. Huojennus voi siis koskea sekä elinkeino- että kiinteistötuloa. Veronhuojennus voidaan myöntää silloin, kun huojennusta voidaan pitää perusteltuna hakijayhteisön yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Elinkeinotulolle myönnettävä huojennus ei saa aiheuttaa muille vastaavaa elinkeinotoimintaa harjoittaville merkittävää haittaa. Verohuojennusta on haettava kirjallisesti tätä varten tarkoitetulla lomakkeella.

Meiltä Azetsilta löydät oikeat palvelut ja asiantuntijat urheilun taloushallinnon hoitamiseen. Tutustu taloushallinnon palveluihimme urheilun eri yhteisöille.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista urheilun taloushallintoon liittyvistä blogikirjoituksista:
Verotuksellisia näkökulmia urheilusponsorointiin
Palkkioiden ja palkintojen verotus harrastustoiminnassa
Urheilijan palkka ja palkkiot verotuksen näkökulmasta
Yleishyödyllisen yhteisön verohuojennus

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Parhaat vinkit taloushallinnon ulkoistamiseen

Sari Pulli

About Sari Pulli

Vertical Manager, Azets Lappeenranta. Sarilla on merkittävän pitkä kokemus erilaisista taloushallinnon asiantuntijatehtävistä. Työssään Sari hoitaa useiden eri urheiluun liittyvien yhteisöjen taloushallintoa ja samalla vastaa toimialan taloushallinnon kehittämisestä.