Yritysjärjestelyt voivat olla tarpeellisia monenlaisissa tilanteissa yhtiön elinkaaren aikana. Osittaisjakautuminen tai kokonaisjakautuminen yritysjärjestelykeinona voi tulla kyseeseen, kun on tarpeellista jakaa yhtiön eri liiketoimintoja, varoja ja velkoja kahteen tai useampaan yhtiöön. Jotta jakautuminen on mahdollista toteuttaa täysin veroneutraalisti, on sen täytettävä osakeyhtiölaissa ja elinkeinoverolaissa mainitut edellytykset.

Osakeyhtiön jakautuminen voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi yrityskauppatilanteissa. Ostajaehdokas voi haluta ostaa vain yhtiön liiketoiminnan, ei esimerkiksi toimitiloja. Tällöin kiinteistön ja liiketoiminnan eriyttäminen omiksi yhtiöikseen ja myytävän yhtiön taseen keventäminen muun muassa sijoitusvarallisuuden osalta voi olla varteen otettava vaihtoehto.

Sukupolvenvaihdostilanteissa taas voidaan haluta siirtää nuoremmalle sukupolvelle pelkkä liiketoiminta ja jättää vielä kiinteistö tai jokin tietty liiketoiminnan osa siirtävälle, vanhemmalle sukupolvelle. Joskus jakautumista käytetään myös avainhenkilöiden sitouttamiskeinona, jolloin ensin kevennetään yhtiön tasetta, jotta voidaan ottaa avainhenkilöt osakkaiksi kohtuullisemmalla panostuksella.

On myös erilaisia tilanteita, joissa osakkaat haluavat eriyttää omistukset toisistaan ja pilkkoa yhtiö pienempiin osiin. Tämän yhtiön pilkkomisen eri yhtiöiksi jälkeen voidaan toteuttaa osakevaihto, jolloin kukin osakas saa yhtiön yksin omistukseensa. Tällöinkin on syytä ottaa huomioon osakevaihdosta suoritettava luovutusvoitto ja varainsiirtovero, koska osakevaihto tapahtuu vasta jakautumisen jälkeen eikä näin ollen täytä veroneutraalisti toteutetun jakautumisen edellytyksiä. Jakautumista voidaan käyttää myös riskienhallintakeinona esimerkiksi, kun yhtiöllä on paljon sijoitusvarallisuutta ja se toimii riskialttiilla toimialalla.

Osittaisjakautuminen vai kokonaisjakautuminen?

Jakautuminen yritysjärjestelykeinona voidaan toteuttaa kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena joko toimivaan yhtiöön tai jakautumisen yhteydessä perustettavaan yhtiöön. Kokonaisjakautumisessa kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa taas osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Osittaisjakautumisessa varojen ja velkojen jakoa ei voida tehdä yhtä vapaasti kuin kokonaisjakautumisessa, vaan siirrettävien erien tulee muodostaa itsenäisesti toimiva liiketoimintakokonaisuus.

Tässä kirjoituksessa perehdytään tarkemmin osittaisjakautumisessa siirrettävän liiketoimintakokonaisuuden edellytyksiin ja nimenomaan elinkeinoverolain edellytykset täyttävään veroneutraaliin jakautumiseen.

Liiketoimintakokonaisuuden määrittely ja veroneutraaliuden edellytykset

Erillisen liiketoimintakokonaisuuden hahmottaminen voi joissakin tilanteissa olla haastavaa. Onkin tärkeää arvioida jakautumisen kohteena olevan liiketoiminnan itsenäinen jatkuvuus kannattavuuden ja taseen erien näkökulmasta. Itsenäisen liiketoiminnan käsitettä kannattaakin tarkastella ensisijaisesti toiminnalliselta kannalta ja vasta toissijaisesti rahoituksen kannalta. Kyse on siis yksilöitävästä liiketoiminnasta, ei yksittäisistä varallisuuseristä, eikä kokonaisuudesta voi tällöin jättää ulkopuolelle siihen kuuluvia eriä. Selvää on myös, että toisiinsa liittyviä varoja ja velkoja ei voida erottaa, vaan siirrettävän liiketoiminnan varoihin kohdistuvat velat pidetään mukana liiketoimintakokonaisuudessa.

Jotta veroneutraaliuden edellytykset täyttyvät, osittaisjakautumisessa siirrettävien varojen on muodostettava oma liiketoimintakokonaisuutensa jo jakautuvassa yhtiössä. Lisäksi jakautuvaan yhtiöön tulee jäädä jäljelle vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus. Kokonaisuuden muodostumista arvioidaan aina jakautuvan yhtiön näkökulmasta. Siksi jakautuvasta yhtiöstä ei voi eriyttää sellaista yksittäistä varallisuuserän osaa, joka muodostaa kokonaisuuden vasta vastaanottavassa yhtiössä. Myöskään se ei ole mahdollista, että vasta järjestelyn jälkeen jakautuvaan yhtiöön muodostuu liiketoimintakokonaisuus.

Mistä eristä liiketoimintakokonaisuus sitten voi muodostua ja miten siihen liittyvät laskelmat laaditaan? Käytännössä liiketoimintakokonaisuuden muodostumista on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Parhaiten kokonaisuuden voi määrittää jakautuva yhtiö itse, kunhan se voi perustellusti osoittaa, mistä liiketoimintakokonaisuus koostuu. Kokonaisuuksien erottelu on johdonmukaisempaa, jos yhtiö toimii selkeästi usealla eri toimialalla, jotka on helppo erottaa toisistaan tai jos yhtiön kirjanpidossa on seurattu eri liiketoimintoja esimerkiksi omilla kustannuspaikoillaan, huomioiden myös taseen erät, kuten toimitilat, käyttöomaisuus, varasto, saatavat ja velat. Lisäksi on huomioitava myös aineettomat oikeudet, kuten patentit ja tavaramerkit sekä tietysti jakautuvaan liiketoimintaan liittyvät sopimukset ja henkilöstö. Jakautumisen kohteena olevan liiketoiminnan eriyttämiseen liittyy laskelman näkökulmasta kirjanpidosta saatavan tiedon kokoamista jakautumisen kohteen tuloslaskelman ja taseen erien osalta. Tämä vaatii erityistä huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja on osa jakautumissuunnitelmaa.

Arvopaperikauppa ja sijoitustoiminta eivät välttämättä sellaisenaan muodosta omaa liiketoimintakokonaisuutta. Näiden osalta toiminnan on oltava aktiivista, elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttävää toimintaa.

Yleensä myös kiinteistöt ja muut toimitilat ovat olennainen osa liiketoimintakokonaisuutta, eikä niitä siksi voi jättää osittaisjakautumisen ulkopuolelle. Yksittäiset kiinteistöt eivät välttämättä muodosta itsenäistä liiketoimintakokonaisuutta, mutta laajempi kiinteistöliiketoiminta voidaan katsoa jo omaksi liiketoimintakokonaisuudekseen. Tällöin edellytyksenä on, että siirron kokonaisuuteen liittyvät vuokrasopimukset siirtyvät jakautumisen mukana. Liiketoimintakokonaisuuksista löytyy ennakkoratkaisuja esimerkiksi keskusverolautakunnalta sekä korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Näihin kannattaa tutustua tarkemmin, jos liiketoimintakokonaisuus on hankalaa hahmottaa. Lisäksi verohallinnolta on mahdollista hakea ennakkoratkaisua.

Jakautumissuunnitelman laadinta

Jakautumista varten laaditaan aina jakautumissuunnitelma, jonka sisältö on määrätty osakeyhtiölaissa. Jakautumissuunnitelmassa määritellään jakautumisen syyt ja jakautuvan liiketoimintakokonaisuuksien, kuten yhtiön varojen ja velkojen, jakautuminen vastaanottavien yhtiöiden kesken. Jakautumisen ajankohta on syytä miettiä tarkkaan. Jos monta erillistä liiketoimintoa jakautuu samaan aikaan vastaanottaviin yhtiöihin, voi olla haastavaa löytää ajankohta, joka sopii kaikille. Tällöin jakautuminen on mahdollista suorittaa myös osissa pidemmän tähtäimen suunnitelmalla, huomioiden elinkeinoverolain edellytysten täyttyminen.

Jakautumisen suunnittelu kartoituksen, laskelmien, aikataulutuksen, ennakkoratkaisun hakemisen ja toteutussuunnitelman sekä järjestelyjen vaatiman dokumentaation osalta on aloitettava hyvissä ajoin. Kaupparekisterimenettelyn osalta jakautuminen vie aikaa lyhimmillään sen alkamisesta täytäntöönpanon rekisteröimiseen noin neljä kuukautta.

Meillä Azetsilla yritysjärjestelyjen konsultoinnin ammattilaiset ovat apunasi suunnittelemassa ja toteuttamassa yritysjärjestelyitä. Otathan yhteyttä, niin autamme mielellämme.

 

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Milla Leino

About Milla Leino

Business Advisor, Azets, Lappeenranta