Monissa yrityksissä tilikausi on päättymässä vuodenvaihteessa. Erityisesti osakeyhtiöissä tulee ajankohtaiseksi varojen jaon miettiminen yrittäjän palkan ja osingon näkökulmasta. Moni yrittäjä miettii, kannattaako hänen nostaa yrityksestään rahaa palkkana vai osinkona ja missä suhteessa.
Kysymykseen vastaaminen ja osingon ja palkan optimaalisen suhteen selvittäminen vaatii sekä yrityksen että yrittäjän tilanteeseen perehtymistä ja laskentaa.
Paljonko yrittäjä rahaa tarvitsee ja paljonko varoja on?
Yleensä suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä sitä, paljonko yrittäjä (ja hänen perheensä) tarvitsevat rahaa yksityismenoihinsa? Lisäksi on selvitettävä se, paljonko yrityksestä, tässä tapauksessa osakeyhtiöstä, voi yleensäkin nostaa varoja.
Yleensä palkan ja osingon optimoinnilla tavoitellaan kokonaisverojen minimointia. Tämän vuoksi edellä mainittuihin kysymyksiin vastaamalla päästään suunnittelemaan sitä, miten varoja kannattaa nostaa. Laskennan avulla etsitään ratkaisua yhtiön ja osakkaan kokonaisverojen minimoimiseen. Laskennan näkökulmaksi voidaan ottaa myös osakkaalle käteen jäävän tulon maksimoimisen.
Lue myös Verotuksessa on syytä pitää puolensa
Edullisin ratkaisu varojen nostoon
Hyvin usein edullisin ratkaisu varojen nostoon löytyy yhdistelmästä, missä osa rahoista nostetaan palkkana ja osa osinkona. Yritystulo on edullisinta nostaa palkkana siihen rajaan asti, kun yrittäjän kokonaisveroprosentti on alle 20 % eli alhaisempi kuin yhteisöveroprosentti. Alle 20 % vero toteutuu yleensä alle 30 000 euron ansiotulona verotettavissa bruttotuloissa asuinkunnasta riippuen.
Mikä osuus jaetaan pääomatulo-osinkona
Lisäksi edullisuudessa kannattaa tarkastella sitä, mikä osuus on pääomatulo-osinkona jaettavaa. Pääomatulo-osingon määrä lasketaan osakeyhtiön nettovarallisuudesta ja se on 8 % yrittäjän osakkeiden matemaattisesta arvosta. Pääomatulo-osingosta 25 % on veron alaista pääomatuloa ja 75 % on verovapaata tuloa. Pääomatulo-osingon ylärajana on 150.000 euroa per osakas. Kun osinko ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, verotetaan 75 % osingosta ansiotulona ja 25 % on verovapaata.
Katso myös webinaari: Osakeyhtiön varojenjaon sudenkuopat,jossa kerrotaan mm. milloin kyseessä voi olla peitelty osingonjako ja milloin SVOPin palautus verotetaan osingonjakona ja milloin luovutuksena.
Mitä ovat osakeyhtiön jaettavissa olevat varat?
Osakeyhtiön oma pääoma muodostuu sidotusta pääomasta sekä vapaasta omasta pääomasta.
Sidottua omaa pääomaa on osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto (myös aikaisempien osakeyhtiölakien mukaiset ylikurssirahasto ja vararahasto ovat sidottua omaa pääomaa). Niitä ei voida jakaa osinkona pois yhtiöstä. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.
Jotta jaettavissa olevat varat vapaasta pääomasta saadaan selville, täytyy taseeseen aktivoidut perustamismenot ja tutkimusmenot vähentää, mikäli niitä on taseeseen ennen kirjanpitolain muutosta aktivoitu ja niitä on vielä poistamatta.
Yhtiöjärjestyksen säännökset, pääomalainan korko ja aktivoidut kehitysmenot sekä maksukyky tarkistettava
Yhtiöjärjestys saattaa lisäksi sisältää voitonjakoa rajoittavia säännöksiä. Myös mahdollinen kuluksi kirjaamaton pääomalainalle maksettava korko vähentää voitonjakokelpoisia varoja.
Lue myös Osakassopimus ennaltaehkäisee riitatilanteita
Huomioitavaa on myös, että aktivoidut kehitysmenot vähentävät yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Osakeyhtiölain mukaan varojen jakoa rajoittaa myös yhtiön maksukyky. Yhtiön maksukyky ei saa vaarantua osingonjaon seurauksena.
Me Azetsilla autamme mielellämme varojen jaon suunnittelussa. Tilitoimistoistamme löytyy asiantuntemusta tähänkin.
