Kassavirta­laskelma kassan hallinnan työkaluna

Taloushallinto | 18.01.2023

Kirjoittaja Azets Finland

Kassavirran hallinta – talousjohtamisen ykkösprioriteetti?

Kannattavakin yritys voi kohdata kassakriisin, mutta kassavirtalaskelma on hyvä työkalu kriisin välttämisessä. Kassavirralla tarkoitetaan yrityksen pankkitilille tai käteisvaroihin tulevaa ja sieltä lähtevää rahaliikennettä. Toisin sanoen kassavirta kertoo, kuinka paljon rahaa yrityksellä on tarkasteltavalla hetkellä käytössä erilaisiin menoihin.

Kassavirta ei kerro kuitenkaan suoraan yrityksen kannattavuudesta. Yrityshistoria tuntee paljon tapauksia, joissa kannattava yritys on joutunut ns. kassakriisiin. Monesti kriisistä on selvitty, mutta aina tarinoilla ei ole ollut onnellista loppua.

Rahoituslaskelma kertoo yrityksen todellisen kassavirran. Lue lisää blogista Osaatko lukea rahoituslaskelmaa?

Kassavirta voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

  • operatiivinen kassavirta
  • investointien kassavirta
  • rahoituksen kassavirta.

Merkittävin noista on operatiivinen kassavirta, koska se kertoo varsinaisen liiketoiminnan menojen ja tulojen suhteen. Kassavajeen näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus on ratkaiseva.

Tyypillinen syy kassan haasteisiin on tulojen kotiutumisen viive verrattuna menojen maksuajankohtaan. Taustalla voi olla esimerkiksi merkittävien asiakkaiden vaatimat pitkät maksuajat ja toisaalta toimittajien lyhyet maksuajat – toisinaan ennakkomaksutkin. Pääomavaltaisilla toimialoilla myös lainojen lyhennykset ja rahoituskulut voivat tuoda lisäpainetta kassanhallintaan. Myös monet muut yrityksen kulut rullaavat etupainotteisesti suhteessa tuloihin ja haastava yhtälö on valmis.

Kassavirran ennustaminen haltuun

Myynnin ja kannattavuuden seuranta on yrityksissä yleistä. Tämä perustuu kirjanpidon suoriteperusteisiin lukuihin. Näkökulma tulisi kääntää kassaperusteiseksi, jotta rahavirtoja voidaan seurata. Liian usein kassaa seurataan vain pankkitilin saldon kautta keskittyen nykyhetkeen.

Kassaennuste tuo yrityksille esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • ennakoiva reagointi kassavajeeseen
  • rahoituskulujen pieneneminen
  • kassa-alennusten hyödyntäminen
  • kassakriisin välttäminen
  • tuloksen paraneminen

Mitä aiemmin yritys pystyy ennakoimaan kassavajeen, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on jatkaa toimintaansa normaalisti ilman kalliita erikoisjärjestelyjä. Tässä yhteydessä on hyvä huomata myös reagointi toiseen suuntaan. Yrityksen ei kannata pitää kassassa liikaakaan rahaa vaan laittaa ylijäämä tuottamaan. Onkin hyvin tärkeää selvittää, mikä on yrityksen optimikassa.

Jos kassanhallinta ei ole yrityksessä kunnossa, kannattaa se laittaa kuntoon mahdollisimman pian.

Kassavirtalaskelman käytännön toteutusta ratkaistaessa kannattaa huomioida muun muassa seuraavat seikat:

  • mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat; onko tulossa merkittäviä investointeja/projekteja tai muita poikkeavia rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä, kasvunäkymät (uudet toimipaikat, tuotteet, markkinat jne.)
  • päivätiliotteiden hyödyntäminen ennusteissa
  • saadaanko käteiskassan seuranta ajantasaiseksi päivätasolla
  • hyödyntääkö/onko mahdollista hyödyntää toiminnassa toiminnanohjaus- tai taloushallinnon järjestelmän osto- ja myyntitilaustoimintoja
  • miten ennakoidaan palkat, verot, lainanlyhennykset, osinkojen maksu ja muut reskontrien ulkopuoliset kassamenot
  • onko myyntilaskujen osalta Factoring-rahoitus käytössä ja kuinka sitä seurataan/on mahdollista seurata
  • miten rahoituskulujen tiedot saadaan helposti ennusteeseen

Kassavirtaa voi ennustaa hyvinkin erilaisille aikaväleille

Miten pitkä kassavirtasuunnitelma tai ennuste yrityksellä pitäisi olla riippuu aikatavalla yrityksen koosta ja yritystoiminnan luonteesta. Suositeltavaa on, että kassavirtaennusteen tekee samalla kuin budjetin päivittää ennustetta sitten vuoden mittaan.

Esimerkiksi isommat investoinnit ja yleensäkin voimakkaampi kasvu vaatii pidemmän ennustevälin. Yleisimmin käytetään viikkotason ennusteita, mutta tämäkin riippuu yrityksen tilanteesta. Tosiasia on se, että kassavirtaennusteen tarkkuus laskee viikko viikolta merkittävästi.

Lisäksi eri yrityksillä voi olla erilaisia kassavirtaennusteita. Esimerkiksi päiväkohtaiset kassavirtaennusteet aina seuraavalle kolmelle viikolle, viikkokohtaiset ennusteet seuraavalle kolmelle kuukaudelle ja kuukausikohtaiset ennusteet tilikauden loppuun tai rullaavasti esim 12 kuukautta. Hyvä nyrkkisääntö on, että on vähintään tuon 13 viikon eli kolmen kuukauden kassavirtaennuste tiedossa. 

Positiivinen kassavirta on toiminnan elinehto – katso video

Keinoja selvitä kassakriisistä

Jos haasteita kassan kanssa on, alle on listattu tyypillisiä korjaavia toimenpiteitä:

  • laskutusrytmin muutos ja tarkka luottopolitiikka
  • ennakkolaskutus/valmiusasteen mukainen osalaskutus
  • kassa-alennusten hyödyntäminen ostolaskuissa
  • ostolaskujen maksujärjestelyt/maksusuunnitelmat
  • verojen maksujärjestelyt
  • varaston kiertonopeuden lyhentäminen
  • epäkurantin vaihto-omaisuuden myynti
  • laitehankintojen teko vuokra-/osamaksusopimuksilla
  • laskulaina/factoring
  • pankkitilin limiitti
  • julkinen rahoitus investointeihin (Business Finland, ELY-keskus jne.)
  • pankista kassalaina
  • sidosryhmiltä laina
  • svop-sijoitus
  • ja aina tärkeänä seikkana kannattavuuden seuranta mahdollisimman tarkalla tasolla

Mikäli haluat neuvoja kassanhallintaan, asiantuntijamme auttavat sinua. Kassavirtalaskelmiin keskittyvällä palvelullamme saat asiantuntijan avuksesi yrityksesi kassavirran optimointiin.

Tilaa Azetsin uutiskirje. Saat mm. uusimmat blogimme, tietoja lakimuutoksista, webinaarikutsuja ja asiantuntijoidemme kirjoittamat oppaat suoraan sähköpostiisi.

Kyllä. Haluan saada Azetsilta uutiskirjeen, tietoa palveluista, kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin.

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on talous-, palkka-, HR- ja neuvonantopalveluja sekä niitä tukevia teknologiaratkaisuja tarjoava yritys, joka palvelee asiakkaita henkilökohtaisesti niin digitaalisesti kuin paikallisesti.