Kassavirran hallinta – talousjohtamisen ykkösprioriteetti?

Kannattavakin yritys voi kohdata kassakriisin, mutta kassavirtalaskelma on hyvä työkalu kriisin välttämisessä. Kassavirralla tarkoitetaan yrityksen pankkitilille tai käteisvaroihin tulevaa ja sieltä lähtevää rahaliikennettä. Toisin sanoen kassavirta kertoo, kuinka paljon rahaa yrityksellä on tarkasteltavalla hetkellä käytössä erilaisiin menoihin. Kassavirta ei kerro kuitenkaan suoraan yrityksen kannattavuudesta. Yrityshistoria tuntee paljon tapauksia, joissa kannattava yritys on joutunut ns. kassakriisiin. Monesti kriisistä on selvitty, mutta aina tarinoilla ei ole ollut onnellista loppua.

Kassavirta voidaan jakaa kolmeen luokkaan; operatiivinen kassavirta, investointien kassavirta ja rahoituksen kassavirta. Merkittävin noista on operatiivinen kassavirta, koska se kertoo varsinaisen liiketoiminnan menojen ja tulojen suhteen. Kassavajeen näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus on ratkaiseva.

Tyypillinen syy kassan haasteisiin on tulojen kotiutumisen viive verrattuna menojen maksuajankohtaan. Taustalla voi olla esimerkiksi merkittävien asiakkaiden vaatimat pitkät maksuajat ja toisaalta toimittajien lyhyet maksuajat – toisinaan ennakkomaksutkin. Pääomavaltaisilla toimialoilla myös lainojen lyhennykset ja rahoituskulut voivat tuoda lisäpainetta kassanhallintaan. Myös monet muut yrityksen kulut rullaavat etupainotteisesti suhteessa tuloihin ja haastava yhtälö on valmis.

Kassavirran ennustaminen haltuun

Myynnin ja kannattavuuden seuranta on yrityksissä yleistä. Tämä perustuu kirjanpidon suoriteperusteisiin lukuihin. Näkökulma tulisi kääntää kassaperusteiseksi, jotta rahavirtoja voidaan seurata. Liian usein kassaa seurataan vain pankkitilin saldon kautta keskittyen nykyhetkeen. Kassaennuste tuo yrityksille esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • ennakoiva reagointi kassavajeeseen
  • rahoituskulujen pieneneminen
  • kassa-alennusten hyödyntäminen
  • kassakriisin välttäminen
  • tuloksen paraneminen

Mitä aiemmin yritys pystyy ennakoimaan kassavajeen, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on jatkaa toimintaansa normaalisti ilman kalliita erikoisjärjestelyjä. Tässä yhteydessä on hyvä huomata myös reagointi toiseen suuntaan. Yrityksen ei kannata pitää kassassa liikaakaan rahaa vaan laittaa ylijäämä tuottamaan. Onkin hyvin tärkeää selvittää, mikä on yrityksen optimikassa.

Jos kassanhallinta ei ole yrityksessä kunnossa, kannattaa se laittaa kuntoon mahdollisimman pian. Kassavirtalaskelman käytännön toteutusta ratkaistaessa kannattaa huomioida muun muassa seuraavat seikat:

  • mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat; onko tulossa merkittäviä investointeja/projekteja tai muita poikkeavia rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä, kasvunäkymät (uudet toimipaikat, tuotteet, markkinat jne.)
  • päivätiliotteiden hyödyntäminen ennusteissa
  • saadaanko käteiskassan seuranta ajantasaiseksi päivätasolla
  • hyödyntääkö/onko mahdollista hyödyntää toiminnassa toiminnanohjaus- tai taloushallinnon järjestelmän osto- ja myyntitilaustoimintoja
  • miten ennakoidaan palkat, verot, lainanlyhennykset, osinkojen maksu ja muut reskontrien ulkopuoliset kassamenot
  • onko myyntilaskujen osalta Factoring-rahoitus käytössä ja kuinka sitä seurataan/on mahdollista seurata
  • miten rahoituskulujen tiedot saadaan helposti ennusteeseen

Kassavirtaa voi ennustaa hyvinkin erilaisille aikaväleille. Esimerkiksi isommat investoinnit ja yleensäkin voimakkaampi kasvu vaatii pidemmän ennustevälin. Yleisimmin käytetään viikkotason ennusteita, mutta tämäkin riippuu yrityksen tilanteesta. Jos liiketoiminnassa ei ole merkittäviä muutoksia, riittää yleisesti 6-12 viikon ennuste. Tosiasia on kuitenkin se, että kassavirtaennusteen tarkkuus laskee viikko viikolta merkittävästi.

Keinoja selvitä kassakriisistä

Jos haasteita kassan kanssa on, alle on listattu tyypillisiä korjaavia toimenpiteitä:

  • laskutusrytmin muutos ja tarkka luottopolitiikka
  • ennakkolaskutus/valmiusasteen mukainen osalaskutus
  • kassa-alennusten hyödyntäminen ostolaskuissa
  • ostolaskujen maksujärjestelyt/maksusuunnitelmat
  • verojen maksujärjestelyt
  • varaston kiertonopeuden lyhentäminen
  • epäkurantin vaihto-omaisuuden myynti
  • laitehankintojen teko vuokra-/osamaksusopimuksilla
  • laskulaina/factoring
  • pankkitilin limiitti
  • julkinen rahoitus investointeihin (Business Finland, ELY-keskus jne.)
  • pankista kassalaina
  • sidosryhmiltä laina
  • svop-sijoitus
  • ja aina tärkeänä seikkana kannattavuuden seuranta mahdollisimman tarkalla tasolla

Mikäli haluat neuvoja kassanhallintaan, asiantuntijamme auttavat sinua. Kassavirtalaskelmiin keskittyvällä palvelullamme saat asiantuntijan avuksesi yrityksesi kassavirran optimointiin.

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Matti Karttunen

About Matti Karttunen

Aluejohtaja, Azets