Osaatko lukea rahoitus­laskelmaa?

Taloushallinto | 19.01.2023

Kirjoittaja Eeva-Liisa Penttinen

Mitä rahoituslaskelma kuvaa ja kertoo yrityksen rahankäytöstä? Kuinka rahoituslaskelmasta saatavaa tietoa voisi hyödyntää päätöksenteossa?

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös sisältää ”varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman, jos kirjanpitovelvollinen on suuryritys tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö” (KPL 3.1 §).

Tässä blogissa on selvennetty, mitä rahoituslaskelma käytännössä tarkoittaa ja miten se auttaa sinua päätöksenteossa.

Rahoituslaskelma kertoo yrityksen todellisen kassavirran

Kassaperusteinen rahoituslaskelma antaa päätöksentekijälle käytännönläheistä informaatiota, jota tuloslaskelmaa tai tasetta lukemalla ei saa. Tuloslaskelma ei osoita todellista kassavirtaa ja taseesta nähdään vain rahamäärä, joka ollaan saamassa tai ollaan velkaa.

Rahavirtalaskelma ikään kuin yhdistää tuloslaskelman ja taseen yhdeksi laskelmaksi, josta on poistettu jaksotukset ja joka näin ollen kertoo todellisen kassavirran; mihin rahaa on käytetty ja mistä rahaa on yritykseen tai konserniin tullut.

Tutustu kassavirtalaskelma-palveluumme

Epäsuora rahoituslaskelma paljastaa ongelmat käyttöpääomassa

Rahoituslaskelma esitetään useimmiten ns. epäsuorana. Myös ns. suoran rahoituslaskelman laatiminen on mahdollista, mutta käytännössä harvinaista. Suora ja epäsuora rahoituslaskelma poikkeavat esittämistavaltaan toisistaan ainoastaan liiketoiminnan rahavirran osalta.

Epäsuoran rahoituslaskelman etuna on se, että se tuo esille mahdolliset ongelmat käyttöpääomassa, mikä usein kiinnostaa yrityksen päätöksentekijöitä.

Rahoituslaskelmassa rahan liikkeet jaetaan kolmeen osa-alueeseen kirjanpitoasetuksen ohjeistuksen mukaisesti liiketoiminnan rahavirtaan, investointien rahavirtaan ja rahoituksen rahavirtaan.

Tukea rahoituslaskelman tekemiseen kirjanpidon palveluistamme

A) Liiketoiminnan rahavirta: 

Liiketoiminnan tulorahoitus (+), päivittäisen toiminnan rahoittaminen (-)

Liiketoiminnan rahavirta kuvaa varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä maksutapahtumia. Positiivinen liiketoiminnan rahavirta kertoo, että yrityksen varsinainen toiminta rahoittaa itse itsensä. 

Oikaistaan tuloslaskelman tapahtumat, joilla ei ole kassavaikutusta

Epäsuoran rahoituslaskelman osalta rahavirta alkaa tuloksesta ennen veroja, josta oikaistaan ne tuloslaskelman tapahtumat, joilla ei ole kassavaikutusta. Tyypillinen oikaisu on tilikauden poistot, sillä pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvä rahavirta on toteutunut hankinnan maksuhetkellä ja poistot tuloslaskelmassa ovat vain jaksotuseriä, joilla ei ole rahavirtavaikutusta. Muita oikaisuja voivat olla esimerkiksi varausten muutokset sekä luottotappiot. 

Käyttöpääoman muutos esitetään erillisenä oikaisuna 

Erillisenä oikaisuna liiketoiminnan rahavirrassa esitetään käyttöpääoman muutos. Käyttöpääoma muodostuu vaihto-omaisuudesta ja lyhytaikaisista saamisista vähennettynä lyhytaikaisilla veloilla. Epäsuoran rahoituslaskelman käyttöpääoman muutos sisältää näin ollen korottomien saamisten ja velkojen sekä vaihto-omaisuuden muutokset. Nämä muutokset tulevat tuloslaskelmaan suoriteperusteisten kirjausten kautta; rahoituslaskelmalla nämä pitää oikaista pois, jotta jäljelle jää vain kassavaikutteiset erät.

Kun käyttöpääoma pienenee – eli velat kasvavat, saamiset pienenevät ja/tai varasto pienenee - vaikutus kassavirtaan on positiivinen. Kun rahoituslaskelman käyttöpääoman muutos on positiivinen, ostovelkojen maksuajat ovat ehkä pidentyneet, myyntisaamisia on saatu kotiutettua nopeammin eikä varastoon ole sitoutunut rahaa niin paljon kuin aiemmin.

Käyttöpääoman muutosta voi parantaa neuvottelemalla veloille pidemmät maksuajat, nopeuttaa myyntisaamisten kotiuttamista tai tehostamalla varaston kiertoa. 

Jos käyttöpääoma kasvaa, merkitsee se rahoituslaskelman käyttöpääoman muutoksessa negatiivista oikaisua ja negatiivista kassavirtaa.  Negatiivinen käyttöpääoman muutos kertoo, että rahan tarve on kasvanut ja rahaa on käytetty liiketoimintaan liittyvien velvoitteiden maksuun tai että raha on jossain muualla kuin omalla pankkitilillä; raha on joko asiakkailla tai voi olla sitoutuneena varastoon.

Liiketoiminnan kasvaessa rahoituslaskelman käyttöpääoman muutos on usein negatiivinen, sillä käyttöpääoman tarve kasvaa yleensä liiketoiminnan kasvun myötä. 

Käyttöpääoman muutoksen jälkeen liiketoiminnan rahavirrassa esitetään erillisillä riveillään korkoihin ja veroihin liittyvät rahavirrat. Näiden oletetaan liittyvän liiketoimintaan, mutta esittäminen on mahdollista muissakin rahavirroissa, jolloin asiasta tulee antaa selvitys liitetiedoissa.

B) Investointien rahavirta

Investoinnit tulevaisuuteen (-), omaisuuserien realisointi (+)

Investointien rahavirta kertoo nimensä mukaisesti sen, kuinka paljon investointeihin on käytetty rahaa. Se voi olla myös positiivinen, jos tilikaudella on myyty merkittäviä omaisuuseriä. Investointien rahavirrassa esitetään myös annetut lainat ja vastaavasti lainasaamisten takaisinmaksut.

Huomionarvoista on, että investointien rahavirta voi myös olla negatiivinen, vaikka koko tilikaudella ei olisi hankittu yhtään pysyvien vastaavien hyödykettä tai sijoitusta; mikäli aiemmalla tilikaudella on tehty investointi pitkällä maksuajalla tai osamaksulla, näkyy kyseisen investoinnin maksu investointien rahavirrassa maksukaudella.

C) Rahoituksen rahavirta

Vieraan ja oman pääoman ehtoinen rahoitus (+), Lainojen lyhennykset & osingot osakkaille (-)

Rahoituksen rahavirta on tyypillisesti yrityksen toiminnan alussa positiivinen, kun yhtiöön sijoitetaan omaa pääomaa ja toiminnan aloittamista varten nostetaan lainoja. Jatkossa rahoituksen rahavirta kääntyy usein negatiiviseksi, kun lainoja maksetaan pois ja osinkoja jaetaan omistajille.

Rahoituksen rahavirrassa esitetään oman pääoman ja vieraan pääoman rahoitukseen liittyvät rahavirrat

Mikäli liiketoiminnan rahavirta on pidempään negatiivinen, joudutaan sitä mahdollisesti paikkaaman lisärahoituksella, joka näkyy rahoituksen rahavirrassa positiivisena rahavirtana oman pääoman tai vieraan pääoman sijoitusten kasvuna.

A) +B) +C) = Rahavarojen muutos

Edellä esiteltyjen rahavirtojen yhteissumman tulee täsmätä rahavarojen muutokseen raportointikaudella. Kannattaa huomioida, että rahavarojen muutos voi olla negatiivinen, vaikka tilikauden tulos olisi positiivinen. Tällöin tilinpäätöksen lukijan on syytä tarkastella jaksotuseriä ja syitä positiivisen tuloksen ja negatiivisen kassavirran taustalla.

Rahoituslaskelman tulkinnassa on syytä olla kriittinen, sillä esimerkiksi käyttöpääoman muutoksen kassavirtavaikutuksen voi hetkellisesti kääntää positiiviseksi jättämällä tilikauden lopussa ostovelkoja maksamatta.

Konsernin rahoituslaskelman erityispiirteet

Konsernin rahoituslaskelma kuvaa rahavirtoja ikään kuin kyseessä olisi vain yksi yhtiö, jolloin:

  • Konserniyhtiöiden väliset erät, esimerkiksi saamisten ja velkojen maksut, eivät näy laskelmalla.
  • Ainoastaan konsernin ulkopuolelle maksetut osingot, kuten emoyhtiön osingot sekä vähemmistöille maksetut osingot, näkyvät rahoituksen rahavirrassa.
  • Konserniyhtiön hankinnan (tai myynnin) rahavirta muodostuu maksetusta kauppahinnasta kuluineen (tai myynnistä saadusta maksusta) oikaistuna hankitun (tai myydyn) yhtiön rahavaroilla – emoyhtiöllä saman investoinnin rahavirtana näkyy ainoastaan hankintahinta (tai myynnistä saatu maksu)
  • Eri valuutassa raportoivien konserniyhtiöiden tase-erät muunnetaan emoyhtiön valuuttaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttakurssien heilahtelusta syntyy muuntoeroa, joilla ei ole rahavirtavaikutusta. Muuntoero tulee oikaista pois tase-eristä, joihin se liittyy. Pankkitilin kurssiero esitetään laskelmalla omana rivinään rahavarojen muutoksessa.

Kuinka Azets voi auttaa?

Azetsin asiantuntijoilla on vankka kokemus erilaisten rahoituslaskelmien laadinnasta ja tulkinnasta. Laadimme yksittäisten yritysten sekä konsernien (FAS ja IFRS) rahoituslaskelmat tehokkaasti ja asiantuntevasti. Autamme rahoituslaskelman tulkinnassa ja neuvomme kassavirran budjetoinnissa ja ennustamisessa.

Tämän tekstin asiantuntijakirjoittajina toimivat Eeva-Liisa Penttinen ja Jenny Korkala

post author

Kirjoittajasta Eeva-Liisa Penttinen

Senior Financial Controllerina Azetsin konsernilaskennan ja IFRS-raportoinnin neuvontapalveluissa. Konserniraportoinnin lisäksi avustamme yritysrakenteen muutoksissa, vaativissa laskentakysymyksissä sekä konserniraportoinnin kehittämisessä.