Suomessa on yhdistysrekisterin mukaan noin 135 000 yhdistystä ja jäseniä niissä arvioidaan olevan 15 miljoonaa. Jokainen suomalainen kuuluu siis keskimäärin kolmeen eri yhdistykseen. Yhdistystoiminta koskettaa meistä monia, mutta kuinka moni tietää, miten yhdistyksiä verotetaan. Tässä blogissa käsitellään yleishyödyllisten yhteisöjen – yhdistysten ja säätiöiden – verokohtelua.

Yleishyödyllisyyden vaikutus tuloverotukseen

Yleishyödyllisen yhteisön, kuten yhdistyksen ja säätiön, verokohtelun ratkaisee se, onko yhteisö yleishyödyllinen vai ei. Yleishyödyllisyyden kriteerit määritellään tuloverolaissa seuraavasti:

  • Yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä.
  • Yhteisön toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin.
  • Yhteisö ei tuota toiminnallaan osallisilleen taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Jos yhteisö täyttää nämä tuloverolain vaatimukset yleishyödyllisyydestä, sen tulee maksaa tuloveroa vain elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta.

Poikkeuksena on, että myös yleishyödyllinen yhteisö on tuloveroverovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle. Sen sijaan yhteisön oma yleishyödyllinen toiminta sekä muu kuin elinkeinotoiminnan muodossa tapahtuva varainkeruu on verovapaata.

Säännöt ja todellinen toiminta ratkaisevat

Yleishyödyllisyyttä arvioitaessa sääntöjen lisäksi yhteisöjen, yhdistysten ja säätiöiden, yleishyödyllisyyden ratkaisee niiden todellinen toiminta. Vaikka sääntöjen mukaan yhteisö olisi yleishyödyllinen, mutta todellinen toiminta ei ole sitä, niin yhteisö ei pelkästään sääntöjen perusteella ole yleishyödyllinen.

Yleishyödyllisyyden esteenä on myös tilanne, jossa todellinen toimina on yleishyödyllistä, mutta yhdistyksen tai säätiön säännöissä ei yleishyödyllisyys tule kaikelta osin esille. Esimerkiksi säännöissä mainitaan, että yhteisö jakaa jäsenilleen voittoa tai että varat yhteisön purkautuessa jaetaan jäsenille. Yhdistystä tai säätiötä ei voida pitää yleishyödyllisenä, jos liiketoiminnasta muodostuu niin merkittävä osa toimintaa, että sitä voidaan pitää tärkeänä toimintamuotona tai jopa toiminnan painopisteenä.

Mikäli yhteisöä tai säätiötä ei lueta yleishyödylliseksi, on se tulolähteestä riippuen joko elinkeinoverolain, tuloverolain tai maatilatalouden tuloverolain säännösten mukaan verovelvollinen kaikesta tulostaan.

Lue lisää yhteisöjen yleishyödyllisyyden ja tulojen veronalaisuuden arvioinnista tuloverotuksessa Verohallituksen ohjeesta.

Rekisteröimättömän yhdistyksen verotus

Jos yhdistystä ei ole rekisteröity, pidetään sitä verotuksessa yhtymänä ja sen tulo verotetaan jäsenten tulona. Tästä poikkeuksena on yhdistys, jonka on tarkoitus rekisteröityä ja rekisteröinti on laitettu vireille ennen verovuoden päättymistä. Tällaista rekisteröimätöntä yhdistystä voidaan pitää verotuksessa yhdistyksenä.

Yleishyödyllinen toiminta on arvonlisäverotonta

Yhdistys tai säätiö, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ei myöskään ole arvonlisäverovelvollinen sellaisesta toiminnasta, joka liittyy yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tavaran ja palvelun hintaan ei silloin lisätä arvonlisäveroa, mutta yhdistys ei myöskään voi vähentää ostoista arvonlisäveroa.

Poikkeuksia kuitenkin on. Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen seuraavissa tapauksissa:

  • Toiminnasta, jota pidetään tuloverotuksessa veronalaisena elinkeinotoimintana. Vähäinen toiminta (tilikauden liikevaihto alle 10 000,00 euroa) on kuitenkin arvonlisäverotuksen ulkopuolella.
  • Tarjoilupalvelun ottamisesta omaan käyttöön
  • Kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön

Arvonlisäverovelvollisesta toiminnasta tulee rekisteröityä

Yhteisöjen, jotka myyvät arvonlisäverollisia tavaroita ja palveluita on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tästä poikkeuksena ovat kuitenkin ne yhdistykset ja säätiöt, joiden liikevaihto jää tilikauden aikana alle 10 000 euron. Yhdistys tai säätiö voi silloinkin halutessaan hakeutua rekisteriin, jos myynti tapahtuu liiketoiminnan muodossa.

Yleishyödyllinen yhteisö voi hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka se ei harjoita veronalaista elinkeinotoimintaa. Sen harjoittaman toiminnan tulee kuitenkin olla arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa. Hakeutumisen kohteena oleva toiminta pitää voida luontevasti erottaa sen muusta toiminnasta.

Arvonlisäverolaissa on erikseen mainittu toimintoja, jotka on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalipalvelut. Jos säätiön tai yhdistyksen toiminta on ainoastaan näiden myyminen, ei se ole arvonlisäverovelvollinen.

Meiltä löytyy osaamista myös järjestöjen taloushallinnon sähköistämiseen ja toiminnan tehostamiseen.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää.

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Hanna Parkka

About Hanna Parkka

Financial Controller, Business Advisor Azets, Helsinki