Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa (1298/2022) tuli voimaan 1.1.2023. Laki mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen, tai niin sanotun yhdistelmävähennyksen, laissa tarkoitetuista palkoista ja ostopalvelumenoista.
Tässä kirjoituksessa on aiheesta tiivistetysti. Siitä voi lukea yksityiskohtaisemmin Verohallinnon ohjeesta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys.
Mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys tarkoittaa?
Käsitteet yhdistelmävähennys tai lisävähennykset tarkoittavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen yleistä ja ylimääräistä lisävähennystä yhdessä.
Yhdistelmävähennyksen osat:
1. Yleinen lisävähennys:
- on 50 % yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista.
- verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.
- tehtävissä ensimmäisen kerran verovuonna 2023.
2. Ylimääräinen lisävähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella:
- on 45 % verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta.
- ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa.
- tehtävissä ensimmäisen kerran verovuonna 2024.
Tutkimusyhteistyövähennys eroaa yhdistelmävähennyksestä
On hyvä huomata, että Suomessa on verovuosina 2021-2027 voimassa myös toinen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskeva lisävähennys, niin sanottu tutkimusyhteistyövähennys. Se eroaa yhdistelmävähennyksestä esimerkiksi vähennyksen määrän ja perusteen osalta. Tutkimusyhteistyövähennyksestä voit lukea lisää verohallinnon ohjeesta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021-2027.
Laadukas kirjanpito tukee verotuksessa
Kuka on oikeutettu yhdistelmävähennykseen?
Kaikki kotimaiset elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset voivat tehdä yhdistelmävähennyksen laissa tarkoitetuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Oikeus ei riipu yrityksen koosta tai toimialasta.
Yhdistelmävähennykseen oikeutettuja ovat muun muassa osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt. Myös ulkomainen yhteisö voi tehdä yhdistelmävähennyksen, kun se tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Vähennys lasketaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyjen palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella.
Yhdistelmävähennyksen edellytykset
Vähennyksiin oikeuttaa verovelvollisen harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka liittyy välittömästi tämän omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen.
Mitä on tutkimus- ja kehittämistoiminta?
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta. Esimerkiksi täysin uuden tuotteen, palvelun, prosessin tai tuote- tai palvelukonseptin kehittäminen tai olennainen parantaminen sopii tähän määritelmään.
On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi pelkkä toiminnan yleinen kehittäminen, tehostaminen tai parantaminen ei yleensä täytä kriteereitä. Myöskään olemassa olevan tekniikan tai järjestelmän käyttöönotto ei ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa, vaikka siihen tehtäisiin toiminnan edellyttämiä tavanomaisia räätälöintejä tai muutoksia.
Tutkinta- ja kehittämistoiminnan määritelmää voidaan rajata tutkimustyyppien perusteella. Tilastokeskuksen mukaan määritelmään lukeutuvat muun muassa perustutkimus, soveltava tutkimus ja kehittämistyö. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmästä voi lukea lisätietoja Tilastokeskuksen sivuilta.
Milloin tutkimus- ja kehittämistoiminta liittyy omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen?
Laki edellyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdistuvan verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Edellytys toteutuu esimerkiksi silloin, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on elinkeinotoimintaa tai maataloutta palvelevan tiedon lisääminen, tai tiedon käyttäminen hyödynnettävien uusien sovellusten löytämiseksi. Tutkimus- ja kehitystoiminta voi liittyä verovelvollisen olemassa olevaan tai suunnittelemaan liiketoimintaan tai maatalouteen.
Jos yritys tuottaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa toisen yrityksen käyttöön, ei toiminta oikeuta yhdistelmävähennykseen palvelun tuottajan verotuksessa. Konsernissa vähennys voidaan tehdä vain siinä konserniyhtiössä, jonka elinkeinotoimintaan tai maatalouteen harjoitettu tutkimus- ja kehittämistoiminta liittyy.
Miten menot voi vähentää?
Lisävähennykset perustuvat maksettujen palkkojen sekä ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palvelujen menojen yhteismäärään. Yleinen lisävähennys lasketaan menojen määrän perusteella ja ylimääräinen lisävähennys menojen määrän lisääntymisen perusteella.
Verovuoden yhdistelmävähennyksen perusteena ovat ne menot, joiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt verovuoden aikana. Maatalouden harjoittajien ja muiden maksuperusteen mukaan verotettavien verovelvollisten osalta yhdistelmävähennyksen perusteena ovat ne menot, jotka on maksettu verovuoden aikana.
Palkat
Lisävähennysten perusteeseen kuuluvat myös tietyin edellytyksin palkat. Lain tarkoittamasta palkan määritelmästä löytyy lisätietoa Verohallinnon ohjeesta.
Verovelvollisen on dokumentoitava palkan kohdentuminen työaikakirjanpidolla tai muulla luotettavalla tavalla osoittaakseen, että työaika on kohdistunut lain tarkoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat palkat sisältävät muun muassa:
- tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyn työajan perusteella suoritetut palkat;
- tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyyn työaikaan kohdistuvat osuudet lomapalkoista;
- tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelyn perusteella saadut tulospalkkiot tai muutokset palkkatasossa.
Vähentää ei voi esimerkiksi:
- sivukuluja;
- etua työsuhteeseen perustuvasta osakeannista tai työsuhdeoptiosta;
- työsuhdelainan korkoetua;
- etua eräistä työnantajan maksamista vakuutusmaksuista;
- työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettuja hyvityksiä.
Toiminimellä toimiva ammatin- tai elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja ei voi maksaa itselleen palkkaa. Tällaisen verovelvollisen oman työpanoksen perusteella ei voi tehdä yhdistelmävähennystä.
Asiantuntevat palkanlaskijat tukenasi
Ostopalvelut
Kun verovelvollinen tekee palveluostoja ulkopuoliselta taholta omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa varten, luetaan tällaiset palveluostot myös lisävähennysten perusteeseen. Määritelmän alle voi käytännössä kuulua menoja miltä tahansa taholta ostettuna. Menojen perusteena on kuitenkin oltava ulkopuolisen henkilöstön tuottama palvelu, joka liittyy välittömästi ostavan tahon tutkimus- ja kehittämistoimintaan, lain määritelmän mukaisesti.
Azetsin verokonsultointipalvelu
Verokonsultointipalvelustamme saat avun verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Autamme verotuksen optimoinnissa pidemmällä aikavälillä ja helpotamme varautumista erilaisiin elämäntilanteisiin. Saat apua myös yksittäisissä kysymyksissä. Tutustu palveluun
