Tilaajavastuulaki on laadittu harmaan talouden torjuntakeinoksi, mutta myös edistämään tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Tilaajavastuun perusajatus on, että työtä tai vuokrattua työvoimaa yritykseltä tilaavan toimijan tulee etukäteen selvittää, että palvelun myyjä täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Laissa on lueteltu selvitykset, jotka tilaajan tulee pyytää ja alihankkijan tai työvoiman vuokraajan toimittaa toiminnastaan.
Tilaajavastuulain noudattamista valvovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston tilaajavastuutarkastajat koko Suomen alueella. Tarkastuksiin valitaan vuosittain painopistealueita, jotka ovat tänä vuonna palvelualat, logistiikka, rakennusala ja teollisuus. Tarkastajat ilmoittavat yleensä etukäteen tulevasta tarkastuksesta. Vuoden 2016 tilaajavastuuvalvonnan raportti on luettavissa tästä.
Tilaajavastuulaki koskee toimialoja, joilla alihankintaa tai vuokratyövoimaa
Tilaajavastuulaki koskee kaikkia toimialoja, joilla käytetään alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Esimerkiksi toimitilojen siivoustyö tilataan useimmiten toiselta yritykseltä, jolloin vuosittaisen euromääräisen raja-arvon ylittyessä myös siivousliikkeeltä tulee pyytää tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Samoin kuljetuspalvelu, silloin kun se liittyy yrityksen varsinaiseen toimintaan, katsotaan tilaajavastuulain alaiseksi alihankinnaksi. Lain mukaan tilaajiksi katsotaan elinkeinonharjoittajat, joilla on velvollisuus rekisteröityä kaupparekisteriin. Tässä on huomionarvoista se, että myös asunto- ja kiinteistöyhtiöt ovat näin tilaajavastuulain piirissä. Tilaajavastuulaki koskee myös Suomessa toimivaa ulkomaista yritystä. Tilaajamäärityksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin maatalouden ja kalastuksen yksityiset elinkeinonharjoittajat.
Selvitysvelvollisuuden piiristä on rajattu pois euromääräisesti pienehköt sopimukset sekä lyhytkestoiset työvoiman vuokraukset. Raja-arvoiksi lakiin on kirjattu palveluoston arvonlisäverottomana arvona alle 9.000 euroa ja vuokratyön kestona enintään 10 työpäivää. Huomioitavaa on kuitenkin, että peräkkäiset lähekkäin jatkuvat sopimukset katsotaan lain mukaan yhtenäiseksi työksi tai vuokrausjaksoksi.
Tilaajalta vaadittavat selvitykset
Tilaajavastuulaki vaatii tilaajaa selvittämään kuudesta kahdeksaan yksilöityä seikkaa kustakin sopimuskumppanistaan. Selvitykset tulee tehdä ennen kuin sopimus laaditaan ja lain vaatimuksen mukaan selvitykset tarvitsee tehdä vain yhden kerran. Pitkissä, yli vuoden kestävissä sopimuksissa kaksi selvityksistä on uudistettava 12 kuukauden välein. Selvitykset ja todistukset eivät myöskään antohetkellä saa olla yli 3 kuukautta vanhoja.
Kaikilta tilaajilta vaadittavat selvitykset:
1. Verohallinnon rekisterimerkinnät – ytj.fi
ennakkoperintärekisteri
työnantajarekisteri
arvonlisäverovelvollisten rekisteri
2. Kaupparekisteriote – prh.fi
3. Verovelkatodistus – uusi 12 kk:n välein – vero.fi
4. Työntekijöiden eläkevakuuttaminen – uusi 12 kk:n välein
vakuutuksen voimassaolo ja maksujen suorittaminen
5. Työehtosopimus tai keskeiset työehdot
6. Työterveyshuollon järjestäminen
Edellisten lisäksi rakennustoimialan harjoittajan on annettava todistukset:
7. Lakisääteinen tapaturmavakuutuksen voimassaolosta
8. Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä
Selvitysten tietolähteet
Verohallinnon rekisterimerkinnät saa kätevästi tarkistettua Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteisestä Yritystietojärjestelmä-verkkopalvelusta (www.ytj.fi). Kaupparekisteriotteen voi puolestaan tilata Patentti- ja rekisterihallituksesta joko postitse tai sähköisesti (www.virre.fi)
Verohallinto ylläpitää julkista verovelkarekisteriä (www.vero.fi), johon merkitään yli 10.000 euron määräiset velat Verohallinnolle. Julkisesta verovelkarekisteristä tilattu todistus riittää tilaajavastuulain vaatimaksi selvitykseksi verojen maksusta eikä tarkempaa selvitystä vaadita. Jos kuitenkin verovelkarekisterissä näkyy, että sopimuskumppanilla on verovelkaa, on tilaajan pyydettävä tältä verovelkatodistus, josta ilmenee verovelan määrä. Se, että sopimuskumppanilla on verovelkaa, ei tilaajavastuulain mukaan estä sopimuksen tekemistä, mutta tilaajan tulee arvioida kumppanin kykyä hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Tilaaja voi myös asettaa halutessaan verovelan määrään kohdistuvia vaatimuksia sopimuskumppanille.
Tilaajavastuulaki edellyttää todistusta työntekijöiden eläkevakuutuksen voimassaolosta ja vakuutusmaksujen maksamisesta. Eläkevakuutusyhtiöt antavat pyydettäessä tarvittavan todistuksen asiakkaalleen. Yrittäjän eläkevakuutuksesta ei lain mukaan tarvitse antaa todistusta.
Listan viidentenä vaatimuksena on selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Tällä selvityksellä halutaan varmistaa, että työehdot ovat kaikille työntekijöille yhtenäiset ja oikeudenmukaiset. Työntekijöiden oikeuksista on kysymys myös työterveyshuollon selvityksessä. Työterveyshuoltolaki määrää, että työterveyshuolto tulee järjestää Suomessa myös ulkomailta lähetetyille työntekijöille silloin kun he työskentelevät Suomessa. Näin ollen myös tilaajavastuu edellyttää selvitystä Suomessa järjestetystä työterveyshuollosta, vaikka itse selvitys on vapaamuotoinen.
Rakentamistoiminnan alalla vaaditaan lisäksi selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen voimassaolosta. Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden osalta tilaajan tulee selvittää, että kullakin työntekijällä on voimassa oleva sosiaaliturva. Rakentamisen alalla sosiaaliturvan määräytymisestä vaaditaan työntekijäkohtainen todistus.
Nämä tilaajavastuulain nojalla kerätyt selvitykset tulee säilyttää vähintään kahden vuoden ajan sopimuksen päättymisestä.
Tilaajavastuun laiminlyönti
Tilaajavastuulain velvoitteiden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 2.000 – 20.000 euroa riippuen laiminlyönnin laajuudesta ja sopimuksen arvosta. Laiminlyöntimaksu määrätään nimenomaan tilaajalle, joka on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa eikä palvelun myyjälle joka mahdollisesti on tarkoituksella jättänyt omat velvoitteensa hoitamatta. Jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan toimijan kanssa tai tietoisesti sellaisen toimijan kanssa, jolla ei ole tarkoituskaan täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan, määrätään laiminlyöntimaksu korotettuna. Korotetun maksun suuruus on 20.000 – 65.000 euroa.
Sähköiset palvelut tietojen kokoamiseen
Tilaajavastuulain vaatimat selvitykset ja todistukset on hankittava usealta eri taholta ja siksi tätä helpottamaan on perustettu sähköisiä palveluita. Rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen omistaman Suomen Tilaajavastuu Oy:n www.tilaajavastuu.fi Luotettava kumppani -verkosto on yksi toimiva ratkaisu. Palvelussa ovat saatavana ajantasaisesti kaikki tilaajavastuulain edellyttämät tiedot verkostoon liittyneistä yrityksistä. Joidenkin toiminnanohjausjärjestelmien kautta tietojen tarkistaminen Luotettava kumppani -verkostosta ja päivittäminen yrityksen omaan arkistoon tapahtuu sähköisesti.
Tämän blogin kirjoittaja on yksi rakentamisenpalveluiden toimialaan perehtyneistä taloushallinnon asiantuntijoistamme.
