Taloushallinnon työ ei katoa vaan muuttuu: Otetaan robotti pois ihmisestä
Automaatiosta ja tekoälystä sekä niiden tuomista muutoksista taloushallintoon on puhuttu pitkään. Synkimpien arvioiden mukaan taloushallinnon työt katoavat, kun kone korvaa ihmisen. Työt eivät katoa, mutta ne kyllä muuttuvat – parempaan suuntaan, vakuuttavat Azets Insightin asiantuntijat Janne Blomqvist ja Juha Huotari.
”Ostolaskuja on digitalisoitu jo viimeiset 20 vuotta, tuskin kukaan siitä työstä eroon päässyt haluaa takaisin naputtelemaan käsin. Samoin käy muidenkin taloushallinnon töiden kanssa. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa ja muutokset ovat taloushallinnossa työskentelevien ihmisten kannalta mukavia, työstä tulee mielekkäämpää”, toteaa Janne Blomqvist.
Tylsät rutiinit siirtyvät koneen hoidettavaksi. Voitaisiin sanoa, että muutoksessa otetaan robotti pois ihmisestä. Ihminen vapautetaan tekemään älykkäämpiä, ihmisten töitä, jatkaa Juha Huotari.
Automaatio ei tarkoita sitä, että sama asia tehdään uudella tavalla, vaan sitä, että asioita tehdään kokonaisuutena fiksummin. Ei siis listata rutiinitöitä, jotka voidaan automatisoida, vaan mietitään miten automaatio ja ihmiset toimivat yhdessä. Kyseessä on iso toimintatapa- ja kulttuurimuutos.
Tekoäly on taloushallinnon tukiäly
Vaikka koneoppiminen on tehokasta, niin konekeksimistä ei ole olemassa. Kun ostoreskontraan tulee uudenlainen lasku, jota tekoäly ei ole aiemmin nähnyt, täytyy ihmisen auttaa.
”Taloushallinnon kokonaisuus koostuu hyvin monesta erilaisesta säädöksestä, laista, käytännöstä ja linjauksesta. Näiden kaikkien opettaminen tekoälylle ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole käytännöllistä tai kannattavaa. Ihmistä siis tarvitaan yhä”, Blomqvist toteaa.
Taloushallinnon prosesseja on jo automatisoitu varsin paljon ja erittäin hyvillä tuloksilla. Kaikille taloushallinnon ammattilaisille automaatio on jo nyt arkipäivää, oli kyse sitten näppärästä Excel-pohjasta, maksuliikenne- ja kirjanpitojärjestelmän välisestä liittymästä, sääntöpohjaisesti ohjautuvasta ostolaskujen kierrätyksestä, täsmäyttävästä robotiikasta tai koneoppivasta ostolaskujärjestelmästä.
”Tekoäly ei nimestään huolimatta ole riittävän älykäs toimimaan itsenäisesti. Ihmisen on luotava tekoälysovellus, testattava sitä, ylläpidettävä sitä, valvottava sitä ja analysoitava sen avulla saatavia tuloksia. Näissä tehtävissä tarvitaan taloushallinnon ammattilaisia”, Huotari painottaa.
Tekoälyn investointi-hyötysuhde on joillakin taloushallinnon alueilla parempi kuin toisilla. Tulevaisuuden kannalta eniten potentiaalia on controlling-toiminnoissa.
”Controlling vaikuttaa taloushallinnon prosesseista eniten liiketoiminnan kannattavuuteen.
Controlling-toiminnoissakaan ei riitä, että tekoäly ennustaa ja analysoi. Ihmistä tarvitaan vetämään ennusteista ja analyyseistä relevantteja johtopäätöksiä ja tekemään suosituksia ja päätöksiä. Taloushallinnon ammattilainen on jatkossakin johdon oikea käsi, ja tekoäly on taloushallinnon ammattilaisen oikea käsi”, Blomqvist kiteyttää.
Saatat olla kiinnostunut myös blogista Tekoäly on taloushallinnon tukiäly. Tutustu myös taloushallinnon palveluihimme.
