Krista Leppänen 27.3.2020

Pientaloasumisen puolesta, ilman vastakkainasetteluja

Seitsemänkymppisen Omakotiliiton toiminta nivoutuu elämän keskiössä olevaan asiaan: kotiin ja asumiseen. Pientaloasuminen on liiton henkilökunnalle työ- ja tunneasia, mutta sitä varten ei tarvitse välttämättä asua omakotitalossa. Toimiston henkilökunta pohtii ääneen kodin ja asumisen merkitystä:

”Viihtyisyys on tärkeintä, perheestä se tulee.”

”Olen aina arvostanut ihan ykkösenä omaa tilaa ja rauhaa.”

”Koti on kompromissi joka mahdollistaa elämisen sijainnin, tilan ja kustannusten suhteen.”

”Kodissa on tärkeintä, että se on oman näköinen.”

”Meillä on pitkät ja hienot juuret. Arvostan toimintamme historiaa ja ydintehtävän äärellä riittää edelleen tekemistä.” Katja Keränen, talous- ja kehityspäällikkö, pohtii. Liittohallituksen puheenjohtaja Ari Rehnfors myötäilee, ”järjestöllä on ollut näihin päiviin asti melko muuttumaton agenda. Aiemmin tosin jäsenyyden edellytykset olivat jyrkemmin säännellyt. Nykyään kuka vain liiton jäsenyhdistyksen säännöt hyväksyvä ja niitä noudattava voi nauttia jäsenyyden eduista.”

Liiton toimistolla ollaan töissä, jotta paikallisyhdistykset voivat palvella jäseniään paremmin. Katja tuumii, että strategiassa tärkeintä on edunvalvonta ja pientalo- ja vapaa-ajanasukkaiden neuvonta. Maksuttomat neuvontapalvelut, kuten lakineuvonta, ovat hyvin suosittuja: ”meille tulee tuhansia puheluita ja meilejä vuosittain. Yhdistysten ja jäsenistön vilpitön kiitos on palkitsevinta palautetta.” 

Markkinointiasiantuntija Suvi Siltanen sanoo komppaavansa edellistä ja näkevänsä omassa roolissaan tärkeimpänä asiana olla yhdistysten apuna ja tukena. Riikka Hyvärinen, pitkän linjan järjestöasiantuntija, kertoo hänkin omassa roolissaan auttamisen ja palvelemisen korostuvan; ”ajetaan pientaloasukkaiden asiaa sekä jaetaan neuvoja, palveluita ja etuja.”

Suomen Omakotiliitto ry

  • Suomen Omakotiliitto ry on vuonna 1947 perustettu pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

  • Toiminnan tarkoitus on jakaa tietoa ja neuvontaa sekä edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Yhdistyksissä työskennellään edunvalvonnan, etujen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Valtakunnallisella tasolla yhdistykset ja liitto ajavat omakoti- ja vapaa-ajan asukkaiden etua.

  • Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja siihen kuuluu 256 paikallisyhdistyksen kautta jo 74 000 henkilöjäsentä. 

  • Liiton toimistolla on vakinaista väkeä tällä hetkellä 9 henkilöä ja lisäksi projekti- ja määräaikaista henkilöstöä.

  • Järjestökulttuuri- ja toiminta perustuvat arvoille Avoimuus, Reilu peli, Vastuullisuus, Yhteisöllisyys ja Myönteiset järjestöperinteet.

Omakotitaloja pellolla

Liiton väki on aitiopaikalla mitä tulee suomalaiseen asumiseen ja sen trendeihin. Alkuvuodesta toteutetun asumistoivetutkimuksen mukaan omakotiasuminen on selkeästi suomalaisten toivotuin asumisen muoto. Rakentaminen tosin on muuttunut merkittävästi ajan saatossa mm. sen suhteen rakennetaanko itse vai päädytäänkö avaimet käteen-ratkaisuun, minkälaisia neliömääriä rakennetaan ja minkä kokoisille tonteille. 

Sami Toivanen, järjestöpäällikkö kuudetta vuotta, miettii toiveiden ja tuotannon paradoksia: ”3/4 ihmisistä haluaisi asua pientalossa, mutta uusista asunnoista puolet tai isoissa kaupungeissa jopa yli 90% on kerrostaloja. Eli toiveet ja tuotanto ovat eri päissä janaa. Asumisen kustannukset ovat myös koko ajan nousussa. Pientalohaaveen toteuttamisen soisi olevan helpompaa.” Järjestöpäällikkönä Sami toimii piirien, yhdistysten ja jäsenten kanssa ja kehittää yhdistysten toimintaa heidän kanssaan. ”Haluan nähdä Omakotiliittoon kuuluvan yhdistyksen aktiivisena paikallisena vaikuttajana jokaisessa kunnassa”, hän summaa tavoitteensa.

”Eteenpäin menevä porukka, aina jokin kehityshanke menossa”

Riikka kuvaa porukan työotetta ja mentaliteettia yllä olevin sanoin. Kehitystä on tehty mm. edunvalvontapuolella ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Omakotilehti toteutetaan nykyään oman väen voimin. Lehdestä haluttiin omannäköinen ja sen sisältö täysin omiin käsiin. Samanaikaisesti organisaatio täydentyi viestinnän ammattilaisilla. Liitto toteuttaa myös paljon tutkimusta esimerkiksi asumistoiveisiin ja –kuluihin liittyen. Ari mainitsee laadun ja luotettavuuden olevan erittäin tärkeä kriteeri tutkimusten teossa, jotta niiden pohjalta voidaan tehdä vakuuttavaa vaikuttamistyötä. Kuluvalla viikolla on myös nimetty Suomen pientalomyönteisin kunta 2020 (onnea, Muurame). 

Sami viittaa vielä myös paikalliseen vaikuttamiseen kehittämistyön kohteena. ”Toiminta nojaa ympäri Suomea oleviin paikallisiin yhdistyksiin ja niiden jäsenistöön. Vaikuttaminen on ensimmäinen asia joka pitäisi paikallistoiminnassa näkyä, siksi ollaan olemassa. Ja toki tätä täydennetään sosiaalisilla toimilla, jotta vaikuttamistyö on myös hauskaa!”

Liitossa tehtävä työ nojaa historiallisen toimintaperusteensa paksuihin paaluihin. Silti kohtalaisen stabiilinkin ydintehtävän äärellä toimivan järjestön on seurattava aikaansa. Sami toteaa, että edunvalvonnan ja neuvonnan lisäksi jäsenistö haluaa nykyään kuulla yhä korostuneemmin eduista. Ne tuovat jokapäiväistä helpotusta asumisen asioihin tai mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä. Liitossa pohditaankin toiminnallisen roolin jakautumista kansalaisjärjestön ja markkinaehtoisen suoran hyödyn tuottajan välille. Se on uusiutuvan ajan ja tulevaisuuden pohdintaa, joka osaltaan ratkaisee olemassa olon oikeutusta ja perustaa.  

Liigaluokan työpaikka ja 74 000 esimiestä

Omakotiliitto etsii parhaillaan toiminnanjohtajaa. Perustuskirjan mukaisella toiminnallaan liitto palvelee suurempaa joukkoa kuin jäsenkenttäänsä, sillä Suomessa on 1,1 miljoonaa pienkiinteistön omistajaa ja 2,7 miljoonaa asujaa. Lisäksi liitto on olemassa puolta miljoonaa vapaa-ajan asunnon omistajaa varten.

Hymy äänessään Sami mainitsee, että tulevan toiminnanjohtajan ”ei kannata näyttää maailmanmuuttajan käyntikorttia, nöyryydellä saa lähteä liikkeelle.” Toisin sanoen on hyvä ymmärtää toimintaympäristö, missä työskennellään. Äkkiseltään voisi ajatella, että pientaloasuminen on pientaloasumista lokaatiosta huolimatta. Näin ei kuitenkaan ole. Etelän asiat eivät välttämättä sovi pohjoiseen ja päinvastoin. Yhdistyksillä on paikallisesti erilaisia tavoitteita. On nähtävä vaivaa ymmärtääkseen eri paikkakunnilla vallitsevia tilanteita ja kaikkien kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja neuvottelemaan. ”Haaste on siinä, että jäsenillä on asioihin erilaisia kantoja. On osattava kuunnella ja tasapainotella. Sinulla on toisin sanoen 74 000 esimiestä”, Sami tarkentaa. Diplomatian lisäksi jämäkkyys ja rohkeus ovat kovassa kurssissa, sillä mitään ei tapahdu, jos yritetään edetä pelkillä kompromisseilla. ”Tämä on liigaluokan työpaikka, joten tule liigaluokan asenteella”, kehottaa puolestaan Ari.

Omakotiliiton henkilöstö kokouksessa
Lokakuun 2019 järjestöseminaarissa. Kuvassa eturivissä Katja Keränen ja Ari Rehnfors, taustalla järjestöaktiiveja.

Entäpä tulevat työtoverit? Työyhteisö saa joukolta kehuja:

  • ”Meillä on mahtava henkilöstö ja meistä kumpuaa vahva asiakaspalveluasenne.”
  • "Todella mukava työyhteisö ja -kaverit.”
  • ”Ammattitaitoista, pienellä porukalla on saatu paljon aikaan.”

Ari summaa vielä, että porukan yhteishenki on kiitoksen arvoinen ja loistava. ”Turha pönötys pois, tule sellaisena kuin olet", kuuluu joukon yhteinen kehotus!