Krista Leppänen 5.2.2020

Ihmissuhteiden ja merkityksellisen elämän tukija

Seinällä hehkuvan ryijyteoksen eteen istahtaa Väestöliiton henkilökuntaa. Eijan, toimitusjohtajan, huoneessa jutellaan järjestön historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ja siitä minkälaista täällä on tehdä töitä. Kokemuspohjaa löytyy laajalta kaarelta: Marina on päätynyt nykyiseen hallintojohtajan tehtäväänsä liki 20 vuoden kokemuksella. "Olen työskennellyt kaikissa muissa toiminnoissa paitsi tutkimuslaitoksella ja Poikien Puhelimessa", hän toteaa hymy silmissään. Taloushallinnon tiimissä työskentelevä Omer puolestaan tuli taloon harjoittelijaksi viime vuoden lokakuussa ja jatkaa nyt vakitehtävässä. Marina kehaisee tuoretta tulijaa tehokkaaksi ja aina hyväntuuliseksi kollegaksi. Omer vastaa, että täällä on helppo olla iloinen ja jatkaa: "Täällä voi olla rennosti, ei tarvitse olla tiukka".

Vaikka uramittaa on kertynyt jokaiselle eri tavalla, heitä yhdistää sama näkemys: täällä on hyvä olla töissä. Se on varmasti mukavaa kuultavaa tulevallekin kollegalle, sillä Väestöliitto etsii parhaillaan joukkoonsa talousjohtajaa. (Haku tehtävään on päättynyt).

  • Väestöliitto on vuonna 1941 perustettu järjestö, joka edistää hyvinvointia ja ihmisoikeuksia. 
  • Toiminnan tarkoitus on edistää koko väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää. 
  • Konserniin kuuluvat Väestöliitto ry, Kiinteistö Oy Kalevanpoika (Väestöliiton toimitilat) sekä Väestöliiton Terapia- ja kotipalvelut Oy.  Väestöliitolla on 35 jäsenjärjestöä.
  • Väestöliitto-konsernin työntekijämäärä on noin 60 henkeä ja taseen loppusumma vuonna 2018 oli 6 552 452 euroa.
  • Pääosa rahoituksesta tulee järjestö- ja tutkimustoimintaan suunnattavista Veikkauksen voittovaroista, eri ministeriöiden määrärahoista, yksityisistä rahastoista sekä oman toiminnan tuotoista. 

"Työpaikka joka tekee hyvää ihmisille"

Olen juuri kysynyt mikä Väestöliitossa työskentelyssä voisi olla talon ulkopuoliselle hankalampaa arvata. Ohjelmajohtaja Minna hymyilee: "Tämä ei ehkä ole niin arvoituksellista, mutta työmme arvopohjassa näkyy, että olemme kansalaisjärjestö, joka tekee hyvää ihmisille. Jos omien arvojen mukainen hyvän tekeminen on itselle tärkeää, niin täällä on todella palkitsevaa olla töissä. On sanottu, että meillä on lämmin ilmapiiri. Positiivisuus tulee varmaan siitä, että meidän ihmisillä on missio jota täällä saa toteuttaa: ollaan sitoutuneita ja iloitaan täällä työskentelystä.”

Marina täydentää erään tuoreen työntekijän sanoneen, että "tämä on kuin olisi tullut kotiin". Muut nauravat, että he todella ovat kuin perhe, kaikin puolin. Auttamisen ja yhteistyön henki on korkealla. Jokainen voi olla oma itsensä ja tunteet, ne negatiivisetkin, ovat sallittuja, kunhan niille on peruste eivätkä hyvät käytössäännöt ja keskinäinen kunnioitus unohdu tunteita ilmaistessa. Vastuullisuus kaikessa toiminnassa on avainasemassa, joten sitä edellytetään jokaiselta jokapäiväisen toiminnan tasolla. 

Koko väestön asialla 

Ensi vuosi on Väestöliiton 80-vuotisjuhlavuosi. Järjestökentässä Väestöliitto näyttäytyy varsinaisena moniottelijana, sillä se on yhtä lailla perhe-, seksuaalioikeus- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Se on myös ainoa toimija Suomessa, joka keskittyy seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin globaalilla tasolla. Minna luonnehtiikin, että "monialaisuus on toimintamme ominaisluonne, siinä näkyy kiinnostuksemme väestöön aina syntymästä maahanmuuton kautta ikääntymiseen asti.”

Monialaisen toimijan johtotähtenä on aina ollut vaikuttamistyö suomalaisessa yhteiskunnassa. "Olemme koko väestön asialla", summaa Eija. "Emme rajaa ketään ulos, vaikka toimintamme ytimessä ovat olleet perheet, nuoret ja lapset jo aivan alkuvuosista asti. Teemamme ovat kaikkia kohderyhmiä läpileikkaavia: mm. moninaisuus, seksuaalisuus ja etnisyys". Vaikuttavinta Väestöliiton toimintahistoriassa Eijan mielestä on "se, että Väestöliitto on vuosikymmenten ajan vaikuttanut suomalaisessa yhteiskunnassa ja tukenut lasten, nuorten sekä perheiden inhimillistä kehitystä. Ajamme sitä, että ihmiset löytäisivät yhteyden toisiinsa. Että jokainen voisi löytää vähintään yhden elämäänsä rikastuttavan ihmissuhteen. Tämä ajatus läpäisee koko toimintamme.”

Väestöliiton tiimi

Kuvassa vasemmalta oikealle: Marina Wetzer-Karlsson, Omer Al-Beati, Eija Koivuranta, Jyri Kuninkaanniemi ja Minna Säävälä

Perinteinen, mutta uusiutuva järjestö 

Eija saapui Väestöliittoon vuonna 2015 ja päätti samalla 25-vuotisen urataipaleen valtionhallinnossa. ”Tekemisen itsenäisyys, haaste käyttää ja kehittää oman osaamisen kaikkia puolia ja työn rakentuminen mutkattomasti omalle arvopohjalle tulivat muutoksina. Merkille pantavaa on, että Väestöliiton teemat ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteeseen. Nuorten hyvinvointi, monikulttuurisuus, seksuaalioikeudet, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiat, väestön kehitys ja syntyvyys, erilaiset perhemuodot, ikääntyminen… moni herkkä ja kiistanalainen kysymys on aktiivisessa keskustelussa”, Eija kertoo.

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet intensiivisen uusiutumisen aikaa. Minna luonnehtii ajanjaksoa talouden realiteettien ymmärryksen kasvun ajaksi ja jatkaa, että ”toiminnassa ja palveluissa on tehty isoja loikkia ollaksemme ajan tasalla ja jopa ajasta edellä”. Ajan vaateisiin on vastattu mm. luomalla dynaamisia toimintatapoja, modernisoimalla järjestelmiä sekä kehittämällä tulosvastuullisuutta ja työn sisältöjä. Digitaaliset palvelut ja sisällöt vastaavat vaatimukseen valtakunnallisesta palvelun tasosta: kaikki Suomen väestölle tuotettavat palvelut on digitalisoitu. Perinteiseen terapiavastaanottoon panostetaan edelleen oman yhtiön toimintana, mutta suuri osa neuvonnasta on saatavilla verkkovastaanoton, chatin, nettikurssien, podcastien tai puhelinpalvelun kautta. Hiljattainen suuri hanke, hyvakysymys.fi, yhdistää suomalaisen järjestökentän asiantuntemuksen koko kansan maksuttomaksi neuvontapalveluksi.

Laskentapäällikkö Jyri kertoo digitalisaation vaikutuksesta Väestöliiton taloushallintoon: ”Raportointi valtionhallinnolle ja rahoittajille tapahtuu pääosin sähköisesti. Taloushallinnon lisäksi myös henkilöstöhallinnossa on siirrytty sähköisiin ohjelmistoihin ja kirjanpidon ulkoistuksen myötä ollaan vielä siirtymässä sähköiseen laskujen kiertoon. Digitaalisuuden lisäksi myös globaali toiminta näkyy työssä.” Jyri mainitsee esimerkkinä vastikään startanneen hankkeen Nepalissa. ”Juuri alkaneessa hankkeessa meillä on kolme eri yhteistyökumppania. Kaikilla on erilaiset kirjanpidot ja käytössä kolme eri valuuttaa. Siinä on käytännön haastetta omaan työhöni!” Järjestötoiminnan hankerahoituksessa on myös mukana osuus omavastuuta. Osuuden rahoittaminen vaatii työtä, joka näkyy myös tulevan talousjohtajan työpöydällä. Hankkeiden budjetoinnit ovat hyvin tarkkoja, niitä ei voi alittaa eikä ylittää. Jyri jatkaakin, että tuoton maksimointi ei ole tässä työssä tavoitteena, vaan käyttää rahat suunnitelman mukaisesti. Talouden seuranta ja raportointi laadukkaasti rahoittajille on erittäin tärkeää jatkorahoituksen varmistamiseksi ja rahoituksen lähteet itsessään muodostavat kiehtovan kombinaation työn suolaksi.

Minnan sanat kokoavat keskustelun: ”Jatkamme perinteikkäänä ja korkean iän saavuttaneena järjestönä, mutta olemme kyenneet luomaan nahkamme uuteen aikaan. Haluamme olla tämän ajan järjestö, emme muinaismuisto menneestä.”

Terveiset tulevalle kollegalle

”Tule uteliaalla ja avoimella mielellä! Talo on uskomaton, täällä on upeita asiantuntijoita töissä ja varsinainen runsaudensarvi tietoa ja osaamista. Jos olet utelias ja kiinnostunut maailmasta, niin täällä oppii vaikka mitä ja saa itselleen paljon. Ihmiset ovat täällä se kaikista suurin pääoma. Talouden on oltava tasapainossa, mutta se varsinainen voima ja osaaminen on ihmisissä jotka tekevät töitä maailman asioiden parantamiseksi”, Minna välittää terveisinä.

”Meillä arvot näkyvät arjessa ja luotettavuus on niin keskeinen asia toiminnassa, että sitä tuskin edes osaa ajatella erilaisena osatekijänä. Kaikki pohjautuu faktaan”, Jyri summaa.

Eijankaan ei tarvitse miettiä, mitä haluaa sanoa tulevalle talousjohtajalle: ”Reiluus, selkeys ja lojaliteetti toiminnassa sekä ennakoiva työtapa ovat keskeisiä asioita. Haluamme myös tukea avointa kertomis- ja viestintäkulttuuria. Proaktiivisuus ja uudistava ote ovat toivottuja työskentelyn tapoja, mutta on myös kyettävä kuuntelemaan ja katsomaan asioita eri näkökannoilta, samalla rajoja jämäkästi vetäen. Työyhteisössä, hallitus mukaan lukien, on aivan huippuasiantuntijoita! Johtoryhmän työskentelyssä ja aivoriihissä pääsee sparrailemaan ajatuksia todella inspiroivassa seurassa. Täällä todella oppii ihmisistä ja maailmasta.”