Tulolähdejaon poistamisen myötä laissa määriteltyjen yhteisöjen tulo lasketaan pääsääntöisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta. Samalla henkilökohtainen tulolähde poistuu ja muun muassa tappioiden vähentäminen helpottuu. Maatalouden verotus toimitetaan edelleen lakimuutoksen jälkeenkin maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan.

Yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseen liittyvien lakien voimaantuloajankohta muuttui. Yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseen liittyvät lait tulevat voimaan 1.1.2020 aikaisemmin hyväksytyn ajankohdan 1.7.2019 sijaan ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Ketä tulolähdejaon muutos koskee?

Lakimuutos koskee yhteisöistä muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Tulolähdejaon poistamisen ulkopuolelle jäävät yhteisöistä muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt, muut tuloverolaissa tarkoitetut osittain verovapaat yhteisöt, ulkomaiset kuolinpesät sekä asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ja ns. asunto-osuuskunnat. Näillä edellä mainituilla yhteisöillä voi lakimuutoksen jälkeenkin olla kolme tulolähdettä (TVL, EVL ja MVL). Niihin sovelletaan elinkeinoverolakia (EVL) vain siltä osin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa.

Uudet säännökset eivät koske luonnollisten henkilöiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien (toiminimien), avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden eikä yhteisetuuksien verotusta.

Yhdistykseen ja säätiöön, jota ei pidetä yleishyödyllisenä, sovelletaan jatkossa elinkeinoverolain säännöksiä myös silloin, kun sen toiminta ei ole elinkeinotoimintaa eli henkilökohtainen tulolähde näissä tilanteissa poistuu.

Mitä henkilökohtaisen tulolähteen poistuminen tarkoittaa käytännössä?

Tulolähdejaon poistaminen tarkoittaa sitä, että tulolähdejaon poistamisen piiriin kuuluvien yhteisöjen tuloverolain mukaan verotettavana muuna toimintana verotettu eli henkilökohtainen tulolähde (TVL) poistuu. Lakimuutoksen jälkeen aiemmin kyseessä olevan yhteisön muun toiminnan tulolähteeseen (TVL) kuulunut omaisuus kuuluu jatkossa pääsääntöisesti yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisättyyn uuteen omaisuuslajiin, muuhun omaisuuteen.

Uuden määritelmän mukaista muuta omaisuutta on sellainen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva omaisuus, jota ei verotuksessa pidetä rahoitus-, vaihto-, käyttö- tai sijoitusomaisuutena. Tätä muuta omaisuutta on esimerkiksi ko. yhteisön taseessa oleva osakehuoneisto, jota vuokrataan ulkopuoliselle. Kun taas yhteisön työntekijän työsuhdeasunto on edelleen yhteisön käyttöomaisuutta. Sijoitustarkoituksessa omistetut arvopaperit voivat olla myös muuta omaisuutta.

Muun omaisuuden perusteella syntyvät juoksevat tulot sekä tulon hankkimiseen liittyvät menot ja menetykset ovat jatkossa elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja. Menot ja menetykset voidaan lähtökohtaisesti vähentää kaikista elinkeinotulolähteen tuloista.

Omaisuuslaji vaikuttaa siihen, miten omaisuuden hankintameno jaksotetaan. Muun omaisuuden hankintameno jaksotetaan kuten vastaavanlaisen käyttöomaisuuden hankintameno. Kuluvan omaisuuden hankintamenon saa vähentää vuotuisin poistoin. Kulumattoman omaisuuden, esimerkiksi huoneisto-osakkeiden, hankintameno vähennetään silloin, kun omaisuus on luovutettu tai menetetty.

On muistettava, että luovutustappioiden osalta esimerkiksi muuhun omaisuuteen kuuluvien yhtymäosuuksien sekä muiden osakkeiden kuin asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutustappioiden vähentämistä on rajoitettu.

Mitä tappioille tapahtuu tulolähteen tappion osalta?

Yhteisöillä, joilla henkilökohtainen tulolähde (TVL) poistuu verovuonna 2020, henkilökohtaisen tulolähteen vahvistetut, vielä käyttämättä olevat tappiot verovuosilta 2010 – 2019 siirtyvät elinkeinotulolähteessä vähennettäväksi ensimmäisen kerran verovuonna 2020. Tappioiden käyttöaika on edelleen tappion syntymisvuotta seuraavat 10 vuotta. Eli verovuosina 2020 – 2029 elinkeinotoiminnan tulolähteen (EVL) tulosta voidaan vähentää aiemmilta verovuosilta sekä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen että henkilökohtaiseen tulolähteeseen vahvistettuja, vielä vähentämättä olevia tappioita.

Jos lainmuutokseen piiriin kuuluvan yhteisön elinkeinotoiminta on päättynyt, mutta se harjoittaa jatkossa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa sijoitustoimintaa, tulolähteiden yhdistämisen jälkeen vanhoja elinkeinotoiminnan tappioita voidaan edelleen vähentää sijoitustoiminnan tuotoista.

Mitä tappioille tapahtuu luovutustappion osalta?

Luovutustappioiden osalta henkilökohtaisessa tulolähteessä verovuosina 2015 – 2019 syntyneet luovutustappiot, joita ei ole vielä vähennetty, siirtyvät vähennettäviksi elinkeinotulolähteessä. Luovutustappion vähentämisaika ei muutu, vähennyksen voi tehdä syntymisvuotta seuraavat viisi verovuotta.

Luovutustappion vähennyksen voi tehdä ainoastaan muun omaisuuden luovutusvoitosta tai käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden tai käyttöomaisuuskiinteistöjen luovutusvoitoista. Rajoitus ei kuitenkaan koske muuhun omaisuuteen kuuluvan asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutustappioita.

Esimerkiksi luovutustappion osalta on muistettava, että muuhun omaisuuteen kuuluvan osakkeen tai avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutustappion saa vähentää vain muun omaisuuden luovutusvoitosta.

Esimerkiksi, jos osakeyhtiö myy muuhun omaisuuteen kuuluvan osakehuoneiston tai kiinteistön vasta vuonna 2020 päättyvällä tilikaudella, luovutustappion voisi vähentää kaikista elinkeinotuloista. Vielä verovuoden 2019 puolella voimassa olevan lainsäädännön mukaan edellä mainitun luovutustappion voi vähentää pelkästään muun omaisuuden tai käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden tai käyttöomaisuuskiinteistöjen luovutusvoitosta.

Miten muutokset vaikuttavat muuhun verolainsäädäntöön?

Tulolähdejaon poistamisen yhteydessä on tehty muutoksia elinkeinoverolain lisäksi tuloverolakiin, konserniavustuksesta verotuksessa annettuun lakiin, asuintalovarauksesta verotuksessa annettuun lakiin, varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin sekä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettuun lakiin.

Esimerkiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain soveltamisalaa on muutettu siten, että elinkeinoverolakia verotuksessaan soveltavat osakeyhtiöt ja osuuskunnat voivat antaa tai saada konserniavustusta eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Miten muutosta sovelletaan?

Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa tuloverotuksessa eli sellaisen tilikauden verotuksessa, joka päättyy vuonna 2020. Sillä ei ole merkitystä, milloin tilikausi on alkanut.

Jos muutoksen piirissä olevan yhteisön tilikausi päättyy 1.1.2020 tai sen jälkeen, yhteisön verotus toimitetaan yhteisön toiminnan luonteesta riippumatta kyseiseltä tilikaudelta kokonaan elinkeinoverolain mukaan. Viimeistään 31.12.2019 päättyvien tilikausien verotuksessa sovelletaan vielä 2019 voimassa olevia säännöksiä.

Miten verovuoden 2020 ja 2021 ennakkoverojen osalta kannattaa toimia?

Tehdyllä voimaantulon ajankohdan muutoksella on vaikutusta siihen, että ennakkoveroissa ei voitu ottaa huomioon tulolähdejaon poistamista vielä 1.7.2019 lähtien. Tulolähdejaon poistaminen voidaan ottaa huomioon verovuosille 2020 ja 2021 määrättävissä ennakkoveroissa vasta 1.1.2020 alkaen. Verohallinto ei korjaa viranomaisaloitteisesti ennen tätä ajankohtaa määrättyjä ennakkoveroja.

Jos yhteisöllä on nykyisin voimassa olevien säännösten perusteella henkilökohtaisen tulolähteen tuloa tai vähentämättä olevia henkilökohtaisen tulolähteen tappiota, jotka yhteisö haluaa otettavaksi huomioon verovuosien 2020 ja 2021 ennakoiden perusteena olevassa verotettavassa elinkeinotoiminnan tulossa, yhteisö voi tällä perusteella hakea 1.1.2020 alkaen muutosta ennakkoveroonsa OmaVerossa.

Muuttuuko sukupolvenvaihdoshuojennuksien käytäntö?

Tulolähdejaon poistamiseen liittyen hallituksen esityksen perusteluissa on muun muassa todettu, ettei tulolähteitä koskevalla muutoksella ole tarkoitus vaikuttaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaan käytäntöön. Tästä johtuen tulolähdejaon poistumisen jälkeenkin on jatkossa voitava tunnistaa tulolähdejaon mukainen toiminta ja siihen kuuluva omaisuus.

Huojennus voidaan hyväksyä tulolähdejaon poistamisen jälkeen pääsääntöisesti kuten ennenkin, koskien vain sellaisen yritysvarallisuuden siirtoa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n tarkoituksessa, joka liittyy yrityksen elinkeinotoimintaan sekä on tarpeen elinkeinotoiminnan jatkamisessa. Ennen muutosta tuloverolain mukaisesti verotettu muu yritysvarallisuus tai elinkeinotoiminnasta syntynyt, elinkeinotoiminnalle tarpeeton taseen sijoitusomaisuus, joudutaan suunnittelussa eriyttämään jatkossakin. Lisäksi on edelleen tärkeää suunnitella, millä tavoin aiottu sukupolvenvaihdos on järkevintä toteuttaa huojennukset ja edut huomioiden.

Me Azetsilla olemme perehtyneet verotukseen sekä muutosten ennakointiin ja hallintaan. Pidetään yhteyttä – Asiantuntijamme ovat käytettävissäsi tilitoimistoissamme ympäri Suomen.

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Parhaat vinkit taloushallinnon ulkoistamiseen

Anitta Simonen

About Anitta Simonen

Palvelujohtaja, Azets