Vuosilomalain muutos astui voimaan 1.4.2019. Tässä blogissa käyn läpi keskeiset muutokset.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät ja siirretyn loman antaminen

Vuosilomalaissa on tähän asti ollut säännös siitä, että uuden vuosiloman kertyminen päättyy, kun työntekijä on ollut sairauslomalla riittävän pitkän ajan. Kokoaikaisen työntekijän kohdalla tämä aika on 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana ja osa-aikatyöntekijän kohdalla 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Mainitut ajat tarkoittavat noin reilua 3 kuukauden pituista ajanjaksoa. Tästä johtuen vuosiloma on pitkien sairauslomien yhteydessä saattanut jäädä huomattavasti tavanomaista lyhyemmäksi.

Mikä muuttui?

 

Muutoksen myötä työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin siltä osin, kun työntekijän vuosilomaoikeus täydeltä lomanmääräytymisvuodelta alittaa 24 päivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Muut poissaolot lomanmääräytymisvuoden aikana eivät tuota lisävapaapäiviä.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa, eivätkä kerrytä uutta vuosilomaa.

Lisävapaapäivien kertyminen

A) Työkyvyttömyys yhden lomanmääräytymisvuoden aikana

Ensiksi tulee siis selvittää, että kuinka paljon työntekijä on saamassa vuosilomaa vuosilomalain ja työehtosopimuksen määräysten perusteella. Jos näin ansaittu määrä on enemmän kuin 24 päivää, ei lisävapaapäiviä kerry.

Jos työntekijän työssäolon ja työssäolon veroiselta ajalta ansaitsemien lomapäivien lukumäärä jää alle 24, niin tällöin tulee selvittää täydentävien lisäpäivien määrä lomanmääräytymisvuodelta. Tämä tapahtuu vähentämällä luvusta 24 niiden lomapäivien lukumäärä, jotka työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta ja työssäolon veroiselta ajalta.

Työkyvyttömyys lomanmääräytymisvuoden aikana -kuva

B) Yhdenjaksoinen työkyvyttömyys kahden lomanmääräytymisvuoden aikana

Erittäin usein käy niin, että pitkä sairauspoissaolo kuitenkin osuu kahden eri lomanmääräytymisvuoden ajalle.

Lisävapaita kertyy lomanmääräytymisvuosittain. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut 12 kuukautta. Jos 12 kuukauden ajanjakso päättyy, ja sairaus jatkuu, niin 24 päivää pitää suhteuttaa ajanjaksoon, jolta työntekijällä on oikeus lisävapaisiin.

Sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä (365) ja kerrotaan 24:llä. Näin saadaan selville vähimmäislomaoikeus.

Kun selvillä ovat sekä todella ansaitut vuosilomapäivät että vähimmäislomaoikeus, niin lisävapaapäivien määrä saadaan selville vähennyslaskulla: Lisävapaapäivät = vähimmäislomaoikeus – ansaitut lomapäivät

 

Esimerkki 1

Lomanmääräytymisvuosi 1.3.2019 – 31.3.2020

Esimerkissä työntekijä on sairauslomalla 3.9.2019 – 9.11.2019 välisen ajan. Sen jälkeen työssä, kunnes hän jää sairauslomalle 16.1.2020. Lomanmääräytymisvuoden 75 työpäivän ”kiintiöstä” on käytetty ensimmäisen sairausloman yhteydessä 50 työpäivää, joten uutta vuosilomaa kertyy toisen sairausloman alusta lukien vielä 25 työpäivän ajan eli 21.2.2020 saakka. Ajalta 22.2.2020 – 31.3.2020 ei uutta vuosilomaa enää kerry. Lomanmääräytymisvuoden 1.3.2019 – 31.3.2020 aikana työntekijälle kertyy kuitenkin lomaa huhtikuusta helmikuuhun eli 11 x 2,5 päivää = 28 päivää. Siten lisävapaasäännöstä ei tarvitse soveltaa.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020 – 31.3.2021

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020 – 31.3.2021 alussa alkaa jälleen uusi 75 työpäivän ”kiintiö”. Yhtäjaksoinen sairauspoissaolo on kuitenkin jatkunut yli lomanmääräytymisvuoden vaihteen, joten tästä nyt alkavasta kiintiöstä vähennetään sairauspoissaolon alussa käytetyt 25 työpäivää. Siten lomaa kertyy tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lukien 50 työpäivän ajalta eli 12.6.2020 saakka. Yhteensä lomaa kertyy huhtikuun ja toukokuun ajan eli 2 x 2,5 päivää = 5 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä alkaa kertyä 13.6.2020 alkaen. Niitä kertyy siihen asti, kunnes sairauspoissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti 12 kuukautta eli 16.1.2021 saakka. Ajanjaksoon 1.4.2020 – 16.1.2021 sisältyy 321 päivää. Tähän päivämäärään asti kertynyt vähimmäislomaoikeus on siten laskuesimerkin mukaisesti 21 päivää ja lisävapaiden määrä on 16 päivää.

Työntekijällä on siten oikeus lomanmääräytymisvuodelta 1.3.2020 – 31.3.2021 seuraaviin vapaisiin:

  • 5 vuosilomapäivää
  • 16 lisävapaapäivää

Seuraavat tekijät eivät katkaise yhdenjaksoista poissaoloa:

  • vuosiloma
  • osasairauspäivärahakausi
  • äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tai hoitovapaa

Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat sellaiset poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen. Yhdenjaksoisuuden määrittelyssä merkityksellistä on työkyvyttömyyden keskeytyksetön jatkuminen, ei diagnoosi.

Lisäpäivien pitäminen

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä mm. se, että vuosilomapäivät ja lisävapaapäivät on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena.

Lisäpäiviltä maksettava korvaus

Lisävapaapäiviltä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Korvaus ei ole lomapalkkaa, vaan uusi erillinen palkkalaji. Korvaus kuitenkin maksetaan kuten lomapalkka ja lomakorvaus.

Korvauksen perusteena on lisäpäivien pitämisen alkamishetken palkka. Lomarahaa ei makseta näistä lisäpäivistä, paitsi jo työehtosopimuksessa on toisin sovittu. Toistaiseksi työehtosopimuksissa ei kuitenkaan ole sovittu, että lomarahaa maksettaisiin lisävapaapäivien osalta.

Työsuhteen päättyminen ja lisäpäivät

Ensin selvitetään kuinka monta päivää työntekijälle on kertynyt vuosilomaa työssäolon ja työssäolon veroisen ajan perusteella ( = Ansaitut lomapäivät).

Jos työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, 24 päivää pitää suhteuttaa ajanjaksoon, jolta hänellä on oikeus lisävapaisiin. Tämä tapahtuu siten, että ensin selvitetään ajanjakso, joka alkaa lomanmääräytymisvuoden ensimmäisestä päivästä (1.4.) ja joka päättyy työsuhteen viimeisenä päivänä.

Tälle ajanjaksolle sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden todellisilla kalenteripäivillä (365) ja kerrotaan 24:llä.  Näin saadaan selville vähimmäislomaoikeus

Kun selvillä ovat sekä todella ansaitut vuosilomapäivät että vähimmäislomaoikeus, niin lisävapaapäivien määrä saadaan selville seuraavalla vähennyslaskulla: Lisävapaapäivät = vähimmäislomaoikeus – ansaitut lomapäivät. Laskennassa sovelletaan normaaleja pyöristyssääntöjä.

 

Esimerkki 2

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2019 – 31.3.2020 aikana työntekijä on työssä 1.4.2019 – 1.5.2019 välisen ajan. Tämän jälkeen hän jää sairauslomalle, joka kestää hänen työsuhteensa päättymiseen asti 31.1.2020.

Työntekijä ansaitsee lomaa huhtikuulta 2,5 päivää ja työssäolon veroiselta ajalta 7,5 päivää. Yhteensä hän on ansainnut vuosilomaa 10 päivää.

Vähimmäislomaoikeus saadaan, kun lomanmääräytymisvuoden alun ja työsuhteen päättymisen välisen ajan kalenteripäivien lukumäärä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja kerrotaan luvulla 24 eli (276 : 365) x 24 = 20 päivää.

Lisävapaiden määrä saadaan kun vähimmäislomaoikeudesta vähennetään kertyneet lomapäivät eli 20 – 10 = 10 päivää. Lisävapaapäivät korvataan rahana työsuhteen päättyessä, kuten pitämättömät vuosilomapäivät korvataan lomakorvauksena.

Lopuksi

Laissa ja sen esitöissä ei puhuta muusta kuin 75 työpäivän säännöstä. Osa-aikatyöntekijöitä on kuitenkin kohdeltava lain mukaan yhdenvertaisesti, joten voitaneen olettaa, että samoja määräyksiä lisävapaapäivistä on noudatettava myös niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat 105 kalenteripäivän säännön piirissä.

Siirretyn loman antaminen

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman antamisen takaraja muuttuu 1.4.2019 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta alkaen. Eli lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2018 – 31.3.2019 kertyneet lomat pidetään vanhojen määräysten mukaisesti. Siirretyn loman pitämiseen tulee siis yhden vuoden pidennys.

Ennen (lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2018 – 31.3.2019) kertyneet lomat

  • Siirretty kesäloma pidettävä 31.12.2019 mennessä tai maksetaan lomakorvauksena pois (ei lomarahoja ellei TES vaadi)
  • Siirretty talviloma pidettävä 31.12.2020 mennessä tai maksetaan lomakorvauksena pois (ei lomarahoja ellei TES vaadi)

Uusi vuosilomalaki (lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019 – 31.3.2020) kertyneet lomat

  • Siirretty kesäloma pidettävä 31.12.2021 mennessä tai maksetaan lomakorvauksena pois (ei lomarahoja ellei TES vaadi)
  • Siirretty talviloma pidettävä 31.12.2021 mennessä tai maksetaan lomakorvauksena pois (ei lomarahoja ellei TES vaadi)

 

Jäikö asia askarruttamaan? Ota yhteyttä työsuhdejuristeihimme. Saat apua työsuhdeosaamista vaativiin tilanteisiin helposti ja joustavasti kaikilla työsuhdejuridiikan osa-alueilla.

Mika Pahlsten

About Mika Pahlsten

Legal Advisor, Azets