Viron malli ja tuplapoistot – mitä veroista on viime aikoina linjattu?

Taloushallinto | 17/05/2021

Kirjoittaja Totti Hämäläinen

 

Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa käytiin pitkät poliittiset neuvottelut, joiden aikana hallituspuolueet tekivät myös verolinjauksia. Myös Azetsin verotuksen asiantuntijat seurasivat hallituksen neuvotteluita tarkasti veropolitiikan muutosten varalta. Joitakin uudistuksia on nähtävissä.

Hallitus kaavailee esimerkiksi laajentavansa ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuutta, jotta ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan tehokkaammin Suomessa. Käytännössä verovapaita osinkoja saavat sijoitusrahastot joutuisivat verolle, mutta yleishyödylliset yhteisöt eivät. Euroopan unionin lainsäädännön vuoksi veronkiristys tulisi kuitenkin koskea myös kotimaisia sijoitusrahastoja eikä pelkästään ulkomaisia sijoitusrahastoja.

Tässä tekstissä olemme nostaneet esiin kaksi kotimaisten yritysten kannalta keskeistä seikkaa: kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaiset poistot ja yhteisöverotuksen mahdolliset muutokset.

Kaksinkertaiset poistot – tupla tai kuitti

Ensinnäkin kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta jatketaan vuoteen 2025 asti. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset saavat kirjanpidossaan vähentää kone- ja laiteinvestoinneista kuluina tuplasti sen, mitä niiden käyttöiän mukaisten poistojen mukaan olisi mahdollista. Toisin kaksinkertainen poisto-oikeus pienentää verotettavaa tuloa.

Kaikille kaksinkertaiset poistot eivät kuitenkaan ole järkevä valinta. Kaksinkertainen poisto-oikeus johtaa siihen, että investoitujen laitteiden ja koneiden arvo pienenee ja yhtiön tulos pienenee tuplapoistojen seurauksena. Tällöin myös yhtiön nettovarallisuus laskee, mitä yritykset ja omistajat yleensä eivät halua. Nettovarallisuus kannattaa yleensä pitää mahdollisimman suurena, jotta osinkoa voidaan jakaa yhtiöstä mahdollisimman paljon.

Kaksinkertaiset poistot eivät siis välttämättä sovellu parhaalla tavalla kaikkiin tilanteisiin. Hyöty kohdentuu erityisesti niihin yrityksiin, jotka investoivat koneisiin ja laitteisiin ja sellaisiin yhtiöihin, joilla esimerkiksi kassatilanne on tilapäisesti heikko. Tällöin maksettavaa veroa on mahdollista tehokkaasti pienentää tuplapoistoilla, mikä parantaa myös kassan tilannetta.

Yhteisöveroon muutoksia – mallia Virosta?

Suurin uutinen Suomessa toimivien yritysten kannalta on todennäköisesti yhteisöveroon kaavaillut rakenteelliset muutokset siitä, että yhtiöön jätettyä voittoa verotettaisiin eri tavalla kuin yhtiöstä ulosmaksettua voittoa. Hallituksen tavoitteena on saada yhteisöverokantojen eriyttämisestä selvitys valmiiksi vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä. Tässä kohtaa hallituksen aikeet tarkoittavat sitä, että tuloksesta maksettaisiin veroa alemmalla verokannalla, jos se jätetään yhtiöön ja esimerkiksi investoidaan yhtiön sisällä.

Suunnitelma muistuttaa ns. Viron mallia, jossa yhtiön tulosta verotetaan eri tavalla riippuen siitä, jaetaanko se yhtiön ulkopuolelle vai pidetäänkö se yhtiössä. Virossa yhtiöön jätettyä voittoa ei nimittäin veroteta lainkaan, vaan vero on maksettava vasta kun yhtiöstä nostetaan voittoa.

Tällä hetkellä osakeyhtiöt maksavat tuloksestaan 20 % veroa yhteisöverona ja verokanta on pysynyt samana vuodesta 2014 alkaen. Veroprosentissa ei tällä hetkellä ole muuttujia riippuen siitä, jaetaanko voittoa yhtiön ulkopuolelle vai jätetäänkö se yhtiöön. Yhteisöveroaste on ollut laskeva sekä historiallisesti että maailmanlaajuisesti, sillä valtiot pyrkivät varmistamaan kilpailukykynsä alhaisella yritysverotuksella.

Yhteisö- ja osinkoverojen rakennemuutoksella on todennäköisesti suuri ohjausvaikutus yhtiöiden ja omistajien käyttäytymiseen. Alhaisempi yhteisöverokanta olisi merkittävä kannustin jättää varoja yhtiöön, oli niille siellä käyttöä tai ei. Veromuutos ei kuitenkaan välttämättä johda siihen, että yhtiöt investoivat varat vaan ne saattavat jättää ne kassaan tai lainata varoja edelleen.

Muutos herättää tässä kohtaa myös lisäkysymyksiä. Onko jatkossa tarpeen seurata – ja millä tavoin – sitä, miten yhtiön voittoa on käsitelty? Entä mitkä tuloksen käsittelykeinot lasketaan yhtiön ulkopuolelle siirtämisenä; miten käy esimerkiksi konserniavustusten, konsernilainojen tai ulkopuolisten lainojen? Rinnastetaanko voiton käsittelyn näkökulmasta koneinvestointi ja varojen sijoittaminen osakkeisiin yhtiön sisäiseksi käytöksi?

Miten tähän kannattaa varautua?

Veropolitiikan seuraaminen on tärkeää, jotta mahdollisia muutoksia kykenee ennakoimaan. Hätiköidyt ratkaisut eivät kuitenkaan ole koskaan hyvästä, eivät tässäkään kohtaa. Kun mitään merkittävää muutosta ei ole vielä päätetty, ei yrityksillä ja yrittäjillä ole kiire tehdä ratkaisua suuntaan tai toiseen.

Sen sijaan aika ajoin on hyvä tarkastella, onko oma yritystoiminta taloudellisesti ja juridisesti parhaalla mahdollisella tolalla. Onko yritysrakenne kunnossa, onko yritysmuoto liiketoimintaan sopiva tai onko yhtiössä varauduttu riskeihin ja yllättäviin tilanteisiin?

Kun verotuksen ja yhtiöiden asiat voivat olla kovinkin mutkikkaita, on välillä helpompi kääntyä asiantuntijan puoleen. Autamme mielellämme, kun mietit muutoksia tai kaipaat neuvoja tilanteeseesi. Lue täältä lisää yrittäjän veropalveluista. Azetsin yritys- ja verojuridiikan palvelut löydät täältä.

 

Kirjoittajasta Totti Hämäläinen

Totti työskentelee Legal Advisorin tehtävissä Azetsin lakipalveluissa sopimusten, yritysjuridiikan ja verotuksen parissa.