Vinoumien vangit

HR | 18/02/2016

Kirjoittaja Azets Finland

 
Ihmisen kyky ajatella on kuin Peppi Pitkätossun elämästä: kaikki on vinksin vonksin (tai ainakin heikun keikun). Ajatteluamme häiriköi koko joukko kognitiivisia vinoumia.

The Guardian pureutui artikkelissaan näistä neljään (artikkelissa pohditaan, miksi ihmiset uskovat niin helposti pseudotieteisiin, mutta samat vinoumat ovat läsnä ajattelussa jatkuvasti):

Uponneiden kustannusten harha (sunk cost fallacy) saa meidät toimimaan siten, että aiemmin tehdyt (huonotkin) päätökset tuntuvat oikeutetuilta. Virheen myöntäminen on vaikeaa, varsinkin kun uudet päätökset ja teot on tehty vanhaa puoltaen.

”Meidän pitäisi nyt löytää konsti, miten data ihmisten osaamisista saadaan talteen. Sen pitäisi toimia sopusoinnussa tämän vanhan kanssa. Tehtiin tämä järjestelmäuudistus suurella rahalla ja vaivalla pari vuotta sitten, sitä ei kyllä lähdetä muuttamaan, joten jotain tarvitsisi nyt löytää. Ostettiin näitä lisenssejäkin silloin riittävästi. Kai sitä nyt markkinoilla joku häksätin on, jolla tämä voidaan kätevästi hoitaa.”

Vahvistusvinouma tarkoittaa taipumusta kerätä todisteita ja puoltavia mielipiteitä tukemaan omia ennakkokäsityksiä. Puolueettomuuden puuttuessa tulkinnat vääristyvät ja harhautuvat helposti.

”Kaiken mahdollisen olen tämän jengin eteen tehnyt, mutta mikään ei auta. Tiesin jo heti ensimmäisenä päivänä, että näiden kanssa tulee vaikeaa. Valittavat joka asiasta, tekevät takuulla virheitä tahallaan eivätkä voi kertoa, jos eivät jotain osaa. Joka välissä pitää oikein ottaa lastentarhanopettajan äänensävy käyttöön, että soo soo, ei noin saa käyttäytyä.”

Nykyinen informaation ilotulitus altistaa helposti ryhmittelyharhalle: löydämme syy-seuraus-suhteita ja yhtäläisyyksiä asioita, joissa niitä ei ole. On mukavampi käsitellä asioita luokiteltuna ja laatikoituna, kuin joukkona hajanaisia tiedonmurusia. Tätä voi kokeilla itse pitämällä kaikki mahdolliset some-kanavat täysillä yhden päivän ajan. Mitä yhtäläisyyksiä löytyy?

Miksi meistä tulee niin helposti asiantuntijoita aiheissa, jossa emme asiasta oikeastaan mitään tiedä? Vastaus piilee siinä, että kun emme tiedä asiasta tarpeeksi, emme osaa myöskään arvioida omia taitojamme tai tässä tapauksessa niiden puutetta. Ilmiö tunnetaan nimellä ylivertaisuusvinouma tai erityisesti tiedollisten taitojen kyseessä ollessa Dunning-Kruger-vaikutuksena. Nykyään Google-yliopistoon pääsevät kaikki ja julkinen keskustelu onkin täynnä hyviä esimerkkejä oman osaamisen yliarvioinnista.

Sotketaanko hiukan pakkaa? Otetaan yksi herkkäuskoinen, vinosti ajatteleva ihmisparka ja sijoitetaan organisaatioon, jossa myllätään vanha ja tuttu uudeksi ja oudoksi. Ei kun hei, otetaan parikymmentä erilaisilla vinoumilla varustettua ja tehdään sama juttu. Onnistuiko muutos ja tietääkö joku, missä ollaan? Haloo?

 

Laura Vesala
Laura toimii Virvossa johtamisen kehittämisen (johtamisjärjestelmät, -kulttuuri ja johtoryhmien toiminta) ja valmentamisen parissa sekä kehittää organisaatioiden toimintaa soveltaen jatkuvan parantamisen (Lean Six Sigma) periaatteita. Hänellä on vahvaa kokemusta organisaatioiden kehittämishaasteiden ratkaisusta työpajatyöskentelyn, valmentamisen, muutosjohtamisen ja coachingin keinoin. Hän on perehtynyt HR:n saloihin myös elektroniikka- ja rakennusalan yritysten riveissä. Laura uskoo, että liiketoimintalähtöisyyden yhdistäminen terveeseen organisaatiokulttuuriin ovat avaimia organisaation menestykseen, ketteryyteen ja hyvinvointiin.

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on teknologiavetoinen osaamiseen erikoistunut yritys, jolla on pohjoismaiset juuret. Tarjoamme yrityksille joustavia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Yhdistämme datan, teknologian ja asiantuntemuksemme kokonaisuudeksi, joka tuottaa arvoa asiakkaillemme. Azets on osa CogitalGroupia, joka on kansainvälinen yrityspalveluihin erikoistunut konserni.