Veromuutokset 2019 – Merkittävimmät muutosesitykset

Taloushallinto

by  Reijo Korpela

19/12/2018

Veromuutokset 2019 – Merkittävimmät muutosesitykset

Taloushallinto

by Reijo Korpela

19/12/2018

Vuoden 2019 alusta ei tule voimaan mitään merkittäviä rakenteellisia muutoksia koskien yritysverotusta tai yhtiölainsäädäntöä, mutta jotain on kuitenkin tapahtumassa. Alla olevalla listalla on esitettynä merkittävimmät tiedossa olevat muutosesitykset.

Tulolähdejaon muutosesitys etenee

Jo jonkin aikaa esillä ollut tulolähdejaon muutosesitys näyttäisi vihdoin etenevän. Hallitus on antanut asiaa koskevan lakiesityksen (HE 257/2018). Lakia sovellettaisiin ensimmäistä kertaa vasta verovuonna 2020. On syytä huomata, että yrityksen verovuosi on se vuosi, jolloin yrityksen tilikausi (tai tilikaudet) päättyy. Tilikausi voi olla pituudeltaan enintään 18 kuukautta, joten jotkut yritykset elävät jo nyt verovuota 2020. Muutos koskisi lähinnä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Näillä yhteisöillä olisi jatkossa yleensä vain elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvia tuloja ja menoja; maatalous säilyisi kuitenkin edelleenkin omana tulolähteenään. Elinkeinotoimintaan lisättäisiin uusi ”muun omaisuuden omaisuuslaji”.

Lakimuutos tarkoittaisi sitä, että muuhun omaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen tai muuhun omaisuuteen kuuluvien kiinteistöosakkeiden aiheuttamat menot ja luovutustappiot olisivat vähennyskelpoisia kaikista tulolähteen tuloista. Muuhun omaisuuteen kuuluvien muiden osakkeiden ja henkilöyhtiön osuuksien luovutustappiot olisivat nykyiseen tapaan vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

Yritysten korkovähennysoikeuteen rajoituksia

Nykyisin voimassa olevia korkovähennysrajoituksia on tarkoitus muuttaa (HE 150/2018). Soveltamisala laajenisi koskemaan myös konserniyhteysyhtiöille maksettuja korkoja. Korkomenojen rajoitussäännökset voisivat tulla sovellettavaksi vasta tilanteissa, jossa yrityksen nettokorkomenot ovat yli 500 000 euroa/verovuosi

Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus muuttuu

Hallitus ehdottaa (HE 238/2018) muutettavaksi osakeyhtiölakia siten, että yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistuisi 2 500 euron vähimmäisosakepääomavaatimus. Muutos olisi tarkoitus astua voimaan heinäkuussa 2019 ja se koskisi myös asunto-osakeyhtiöitä. Myös vanhat osakeyhtiöt voivat halutessaan luopua osakepääomastaan; noudattaen osakeyhtiölain muotosäännöksiä.

Edunsaajarekisteriin tosiasialliset edunsaajat

Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on 1.7.2019 alkaen ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) tieto yhtiön ns. tosiasiallisista edunsaajista. Edunsaaja on henkilö, jolla on yritykseen yli 25 prosentin omistusoikeus tai äänivalta tai määräysvalta muulla perusteella. Ilmoitusvelvollisuus ei koske asunto- ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, eikä henkilöyhtiöitä (ellei henkilöyhtiöllä ole joku muu edunsaaja kuin yhtiömies). Rekisteröiminen perustuu rahanpesulakiin.

Kevennetty tilintarkastusvelvollisuus pohdintaan

Julkisuudessa huomiota saanut pakollisen tilintarkastuksen kokorajojen nostaminen ei etene; ainakaan tässä vaiheessa. Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän pohtimaan ns. kevennetyn tilintarkastusvelvollisuuden säätämistä mikroyrityksille.

Arvoseteleiden palkkiot arvonlisäverotuksen piiriin

1.1.2019 on tarkoitus tulla voimaan ns. arvoseteleitä koskeva alv-uudistus. Arvoseteleiden jakelusta veloitettavat palkkiot tulevat arvonlisäveron piiriin. Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöarvoseteleihin. Yksikäyttöarvosetelillä voi ostaa vain yhden alv-verokannan mukaisia tuotteita ja myyntimaa on tiedossa. Näiden arvoseteleiden myynnistä arvonlisävero maksetaan setelin myyntihetkellä. Monikäyttöarvosetelillä voi ostaa useamman alv-verokannan alaisia tuotteita tai palveluita. Näiden myynnistä arvonlisävero maksetaan vasta, kun seteliä käytetään tuotteen tai palvelun ostoon ja tällaisten setelien siirrot ovat arvonlisäverottomia. Tyypillinen monikäyttöarvoseteli voisi olla vaikkapa lahjakortti ravintolaan, jos lahjakortilla voi ostaa useamman alv-kannan mukaisia tuotteita.

Muita muutoksia

Sähköisten kirjojen, sanoma- ja aikakauslehtien sekä lehtien irtonumeroiden arvonlisäverokantaa on suunniteltu laskettavaksi 1.7.2019 lukien 24 prosentista 10 prosenttiin.

 

Saatat olla kiinnostunut myös kotisivuillamme julkaistusta vuodenvaihteen 2019 muutoksia käsittelevästä yhteenvedosta työnantajalle. Yhteenvedosta löydät muun muassa eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut, tuloveroasteikot, luontaisedut, päivärahat ja kilometrikorvaukset.

 

 

Reijo Korpela

About Reijo Korpela

Konsultti, KHT, Azets Jyväskylä