Uskotko menestyväsi digiajassa – vai toivotko sitä?

Azets Life | 18/05/2020

Kirjoittaja Ulla Nikkanen

 

Teetimme vastikään kyselytutkimuksen siitä, miten suomalaiset kokevat digitalisaation ja miten he arvelevat sen vaikuttavan omaan työhönsä. Suomalaiset suhtautuvat kyselyn mukaan digitalisaatioon varsin positiivisesti ja noin 75 prosenttia suomalaisista uskoo oman osaamisensa riittävän tulevaisuudessakin.

Jäin itse pohtimaan, mihin suomalaisten luottavaisuus perustuu? Vankkaan haluun oppia koko ajan uutta ja pysyä mukana digikärryillä? Vai siihen, että tulevaisuuden digimuutokset ovat niin hämärän peitossa, ettei valtaosa edes osaa kuvitella, mitä on tulossa eikä siksi osaa pelätä?

Digitalisaation aiheuttamat muutokset, kuten muutokset yleensäkin, ovat usein niin hitaita, ettei niitä huomaa vasta kuin jälkikäteen. Toki oma lukunsa ovat esimerkiksi koronatilanteen aiheuttamat pakotetut digiloikat kuten aiemmin Talouselämässä kirjoitin. Vielä 70-luvulla scifi-elokuvissa autot lensivät, mutta ihmiset puhuivat lankapuhelimiin. Se kertoo siitä, että meidän on todella vaikea nähdä, mitä teknologian muutos oikeasti tuo tullessaan. Usein teknologian ensimmäinen aalto tulee myös liian aikaisin eivätkä ihmiset ole valmiita vastaanottamaan sitä. Näin kävi ensimmäisille verkkokaupoillekin.

Internetin ja sosiaalisen median tullessa moni änkyröi myös vastaan: ”Tämä on ohimenevä ilmiö, turha haaskata aikaa tällaiseen”.

Se minkä kaikista aiemmista digi-innovaatioista voi kuitenkin oppia, on se, että hyvät ideat syntyvät uudestaan. Ensimmäiset kokeilut voivat kaatua, mutta niiden jälkeen nousee uusia, parempia ja paremmin ajoitettuja ideoita. Ne ihmiset ja yritykset, jotka ovat uteliaina tutustuneet jo niihin ensimmäisiin matkapuhelimiin, nettikauppoihin, somekanaviin tai järjestelmiin, ovat etulyöntiasemassa siinä vaiheessa, kun nämä innovaatiot todella lyövät läpi. Teknologiaänkyrä miettii usein liian kauan ja huomaa lopulta juoksevansa perävalojen perässä.

Kun suomalaiselta kysyy, uskooko hän oman osaamisensa riittävän digitalisoituvassa maailmassa, on mahdollista, että moni ei osaa kuvitella, mitä digitalisaatio tuo tullessaan. Moni kuvittelee työnsä digitalisoituneen jo riittävästi tai ajattelee omaa työtään varsin kapeasti. Kampaaja voi ajatella, ettei digitalisaatio hänen työhönsä oikeastaan vaikuta tai että online-varausjärjestelmän jälkeen digitalisaatio on jo hoidettu päiväjärjestyksestä. Mutta emmehän me tiedä, mitä kaikkea vielä on tulossa. Tuoko esimerkiksi tekoäly apuja siihen, että hiusmallissa otetaan täysin huomioon asiakkaan kasvojenpiirteet ja hiuslaatu? Tekeekö leikkauksia tai hiustenpesuja joskus robotti kampaajan ohjeistuksessa?

Myös moni sosiaali- ja terveysalan työntekijä saattaa ajatella, ettei hoivaa voi digitalisoida. Tuskin koskaan kaikkea, mutta esimerkiksi koronakriisissä moni psykologi siirtyi muutamassa päivässä täysin etävastaanottoihin. Se oli mahdollista vain, koska siihen oltiin valmistautuneita.

Digitalisaatio saattaa vaatia ammattilaisilta aivan uudenlaisia taitoja. Enkä nyt tarkoita tietokoneen käyttöön liittyvää osaamista vaan johtamisen ja vuorovaikutuksen taitoja. Miten olla empaattinen etänä? Miten johtaa alaisia, kun se ei enää voi perustua valvontaan? Mihin vetää johtajuuden ja itseohjautuvuuden raja?

Osaamisen kehittäminen on digiajassa työntekijän omalla vastuulla enemmän kuin aiemmin, mutta loppupeleissä digitalisaation johtaminen on yrityksen ja organisaation vastuulla. Se vaatii johdolta visiota, strategiaa ja rohkeutta viedä muutos läpi.

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi

Kyllä. Haluan saada Azetsilta uutiskirjeen, tietoa palveluista, kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin.

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Kirjoittajasta Ulla Nikkanen

Toimitusjohtaja, Azets Insight Oy