Työn murros koskee meitä kaikkia. Mitä se vaatii?

HR

by  Katriina Huhtala

22/10/2018

Työn murros koskee meitä kaikkia. Mitä se vaatii?

HR

by Katriina Huhtala

22/10/2018

Kaikkialla ympärillämme puhutaan työn murroksesta, uudesta työstä ja uudesta tavasta tehdä työtä. Tyypillisiä sanoja, joita heitellään, ovat itsensä työllistäminen, jakamis- ja alustatalous, gig-talous, keikkatyö, kevytyrittäjät. Ihan tavallinen, perinteinen työntekijänä tehtävä työ kuulostaa puheissa ja kirjoituksissa kovin vanhanaikaiselta ja aikansa eläneeltä. ”Alustatalous on uusi musta”, kirjoitti joku.

Uudenlainen tapa tehdä työtä koskee meitä kaikkia. Vaikka tekisimmekin työtä jatkossa nykyiseen malliin työntekijöinä, muuttuu työmme sisältö ja tekotapa. Työ muuttuu entistä enemmän silppuuntuneeksi ja projektimaiseksi. Teknologian valtava kehitys vyöryttää tekoälyn ja robotiikan työkavereiksi ja kaikkialla ympärillämme oleva digitalisaatio vapauttaa paikka- ja aikariippuvaisuudesta. Parhaimmillaan uudet työnteon innovaatiot rikastavat työkulttuuria ja parantavat työelämän laatua.

Mitä työn murros vaatii meiltä?

Uudet työntekotavat ja teknologia asettavat meille uusia vaatimuksia. Jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä tulee entistäkin tärkeämpää. On omaksuttava uutta aiempaa nopeammin ja saamme ehkä moneenkin kertaan elämämme aikana opetella uuden ammatin. Tutkintojen sijaan korostuu kyky oppia.

Uuden työn lisäksi ympärillämme näkyy myös uudenlaisia työntekijöitä. Eri sukupolvet katselevat asioita erilaisin silmin ja erilaisin valmiuksin. Ja hyvä niin. Nuoremmat hyppäävät rohkeasti mukaan uuteen eikä heidän tarvitse oppia pois vanhasta. Menneisyyden ”parhaat käytännöt” eivät ole taakkana. Monet meistä huomaavat myös muutosten tarjoavan mahdollisuuden omiin valintoihin ja uudenlaiseen vapauteen. Työtä saatetaan tehdä siellä missä halutaan ja milloin halutaan. Osaajista kilpaillaan ja parhaat osaajat voivat poimia mieleisensä työt.

Työn murroksen taustalla vaanii myös pelko

Mutta mitä jos en olekaan se paras osaaja? Tarvitaanko osaamistani ylipäätään? Pitääkö meillä kaikilla olla y-tunnus? Työn uudet vaatimukset ja uudenlainen tapa tehdä työtä ei välttämättä sovi kaikille. Mitä työnantaja tekee, jos työntekijän osaaminen ei enää riitä? Mitä tehdä, jos alustalta ei löydykään riittävästi työtä, jotta perheelle saisi elannon? Onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä? Miten sosiaaliturva järjestetään?

Kaiken uuden työn hehkutuksen keskellä ihastuksen sijaan reaktiona voikin olla vihastus ja pelko. Työn murroksen yhteydessä on keskusteltava myös siitä, mitä tehdään, jos kaikille ei riitä työtä tai kaikki eivät kykene riittävään oppimiseen. Annammeko eriarvoistumisen kasvaa vai mietimmekö vaihtoehtoja, jolla robotiikan ja tekoälyn avulla lisääntyvää tuottavuutta jaetaan kaikkien hyväksi.

Lainsäädäntö tulee jälkijunassa

Nykyinen lainsäädäntömme ja sääntelyjärjestelmämme ei riittävän hyvin tunnista uusia tapoja tehdä työtä, esimerkkinä vaikka ns. kevytyrittäjyys. Lainsäädännön ja järjestelmän tulisi olla sellainen, että se tukee työnteon eri muotoja. esim. sosiaaliturvaa määriteltäessä yhdellä viivalla. Järjestelmälle ei saisi olla mikään ongelma se, että osan päivästä tehdään työtä perinteisesti työnantajalle ja osan päivää hankitaan elantoa alustan kautta hankittua keikkaa tekemällä.

Lait tukevat tavallisesti olemassa olevia rakenteita ja systeemejä. Lakien ja muun sääntelyn tulee kuitenkin kehittyä ja uudistua eikä olla jarruna. Parhaimmillaan lainsäädäntö voisi toimia uuden mahdollistajana. Ja työsuhdejuristina haluan uskoa vanhaan tuomarinohjeeseen: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”.

Katriina Huhtala

About Katriina Huhtala

Legal Advisor, Azets