LinkedInissä käydään aika ajoin keskustelua haluttomuudesta tuoda työajan seurantaa asiantuntijayrityksiin; jopa siihen pisteeseen, että ollaan valmiita mieluummin maksamaan sakkoja, kuin pakottamaan työntekijät työajan seurannan piiriin. Mistä moinen provosoituminen?

Työaikalaki on itsessään selkeä siinä mielessä, että työnantajan on seurattava työntekijöiden työaikaa paitsi aivan ylimmän johtonsa tai sitten itsenäisesti (yleensä) pitkin maata toimivia yrityksen edustajia. Erityisesti asiantuntijatyössä on työn tekemisen tapa kuitenkin muuttunut huimasti siitä, kun työaikalaki vuonna 1996 astui voimaan. On etätyötä, e-työtä, mobiilityötä, mitä milläkin nimellä. Homman juju on kuitenkin siinä, että yhä enemmän on työtä, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan.

Työaikalakia on uudistamassa hallituksen asettama työryhmä. Todennäköistä kuitenkin on, että asiantuntijat ja muut tietotyöläiset eivät tule poistumaan lain soveltamisen piiristä, vaikka heillä ei konkreettista kellokorttia olisikaan. Mutta jotenkin työnantajan tulisi seurata näiden työntekijöiden ajankäyttöä osin varmistaakseen työn sujumisen ja toisaalta, etteivät ihmiset polttaisi itseään loppuun tehdessään jatkuvasti yötä myöten töitä kotonaan sekä myös sen, että mahdollisessa AVIn (Aluehallintovirasto) työsuojelutarkastuksessa kiinnitetään huomiota työaikaan ja sen seurantaan.

Täyttääkö ruutuvihko työajan seurannan vaatimukset?

Työajan seurantajärjestelmät taipuvat nykyisin siihen, että niihin voi kirjautua myös konkreettisen työpaikan ulkopuolella esim. työnantajan antamalla läppärillä tai älypuhelimella kukin omilla tunnuksillaan. Periaatteessa siis tilanne on sama, kuin jos työntekijä pitäisi ruutuvihossa tietoa työskentelytunneistaan ja toimittaisi tämän listan säännöllisesti työnantajalleen.

Täyttääkö tällainen sitten em. kolme tarvetta: 1) valvonnan tarve, 2) työntekijän suojelu liialta työltä ja 3) lainsäädännön vaatimukset? Selkeimmin tämä malli täyttää viranomaisten vaatimukset. Missään kun ei määrätä, että työnantajalla pitää juurikin olla fyysinen työajan seurantalaite vaan jopa tuo ruutuvihko riittää, ellei muuta ole. Valvonnan tarvetta tämä ei kuitenkaan täysin täytä koska voihan kuka vain kirjautua järjestelmään ja puuhastella sitten jotain ihan muuta. Myöskään työntekijän suojelun tarve voi jäädä toteutumatta, sillä mikään ei estä tunnollista työmyyrää tekemästä silti keskeneräistä projektia loppuun kotonaan ilman kirjautumista järjestelmään.

Valittaminen ilman mitään ratkaisuehdotusta on harvoin kovin hyödyllistä. Siten niin kauan, kunnes lainsäätäjä jo ensi kesänä antaa selkeät ohjeet, miten aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä tekevän työntekijän työaikaa seurataan, niin päästään käyntiin näinkin.

Me Azetsilla uskomme, että työvuorojen suunnitteleminen ja työajanhallinta onnistuvat vaivatta oikeilla järjestelmillä ja hyvin tehdyn projektin avulla.

Siksi tarjoamme yrityksesi käyttöön markkinoiden parhaita työaikajärjestelmiä, niiden käyttöönottotyötä, konsultointia sekä erityyppisiä kartoituksia analysoimaan ja kehittämään nykytilaa. Mikäli nykyinen työaikajärjestelmänne ei täytä teidän vaatimuksianne tai työajankirjaus hoidetaan manuaalisesti tai esim. excelissä ja olet kiinnostunut kuulemaan lisää, niin ole yhteydessä. Voimme yhdessä katsoa mikä olisi teille paras ratkaisu.

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Mika Pahlsten

About Mika Pahlsten

Legal Advisor, Azets