Otsikot ovat julistaneet yhteisöjen tulolähdejaon poistamista ja saaneet vuoden 2020 alusta voimaan tulleet verouudistukset kuulostamaan toivotulta muutokselta, jopa helpotukselta monelle verovelvolliselle. Tosiasiassa tulolähdejako ei suinkaan ole poistunut kokonaan, vaan vaikuttaa jopa siltä, että nykyistä järjestelmäämme on muokattu vain aiempaa konstikkaammaksi.

Käsillä olevia uudistuksia sovelletaan kaikilta tilikausilta, jotka päättyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen. Jokainen verovelvollinen elää siis jo uuden lainsäädännön alaista tilikautta. Onko sinulle selvää, ketä tämä muutos koskee ja mikä tässä oikeastaan muuttuu? Näihin kysymyksiin tarvitsemme vastauksia, jotta jokainen talouttaan suunnitteleva yrittäjä ja talousvastaava osaa asemoida oman yhtiönsä uudistuneeseen verojärjestelmään ja tiedostaa, minkä lain puitteissa hänen yhtiönsä toimintaa verotetaan.

Mikä verotuksessa muuttuu?

Aiemman verolainsäädännön (voimassa 31.12.2019 asti) mukaan kaikkia yhteisöjä on verotettu niiden tosiasiallisen toiminnan luonteen perusteella joko EVL-, TVL- tai MVL-tulolähteissä.

  • EVL, elinkeinotoiminnan verotus
  • TVL, muun toiminnan verotus
  • MVL, maatalouden verotus

Uudistusten myötä, osalla yhteisöistä (muun muassa ei-yleishyödylliset osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset) tuloverolakia (TVL) ei enää sovelleta mihinkään toimintaan. Sen sijaan näillä yhteisöillä kaikesta toiminnasta (paitsi maataloudesta) saatavaa tuloa verotetaan EVL:n mukaan, vaikka kyseinen yhteisö ei harjoittaisi lainkaan elinkeinotoimintaa sanan lainmukaisessa merkityksessä.

Koskevatko verouudistukset 2020 yhtiötäsi?

Vastaus kysymykseen on kyllä, jos omistamasi yhtiö on tuloverolain määrittelemä yhteisö, ja jos sitä ei ole elinkeinoverolaissa rajattu yhteisömuotonsa perusteella pois.

Toisin sanoen, vastaus kysymykseen ei ole yksinkertainen. Laki ei nimittäin tyhjentävästi kerro, mihin kaikkiin yhteisöihin EVL jatkossa soveltuu. Sen sijaan, laki on kirjoitettu niin, että se rajaa soveltuvuuden piiristä pois seuraavat: julkisyhteisö, osittain verovapaa yhteisö, ulkomainen kuolinpesä, yleishyödyllinen yhteisö, asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja asunto-osakeyhtiöön verrattavissa oleva osuuskunta. Näihin yhteisöihin sovelletaan siis jatkossakin perinteistä tulolähdejakoa (EVL-TVL-MVL) niiden harjoittaman toiminnan tosiasiallisen luonteen perusteella.

Lisäksi huomioitavaa on, että uudistukset koskevat todella vain tuloverolain määrittelemiä yhteisöjä, joten luonnollisten henkilöiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden tai yhteisetuuksien verotukseen näillä muutoksilla ei ole vaikutusta.

Rajausten jälkeen jäljelle jää käytännössä ns. tavalliset, ei-yleishyödylliset osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Uudistuksessa mukana olevana yhteisönä voidaan tunnistaa myös ”muihin yhteisöihin verrattava muu oikeushenkilö tai erityiseen tarkoitukseen varattu varallisuuskokonaisuus” – lain määritelmä, joka tulee arvioitavaksi yleisellä tasolla vain harvoin, mutta joka on hyvä tunnistaa.

Jatkossa on siis tunnistettava, valitaanko sovellettava verolaki suoraan yhteisömuodon vai perinteiseen tapaan toiminnan luonteen perusteella.

Oheinen taulukko havainnollistaa, kuinka tulolähdevalinta jatkossa määräytyy:

Kuinka tulolähdevalinta määräytyy

Elinkeinotoimintaa vai muuta toimintaa?

Vaikka verotuksessa sovellettaisiin elinkeinoverolakia (EVL) suoraan yhteisömuodon perusteella, on verovelvollisen silti tunnistettava yhteisön harjoittaman toiminnan tosiasiallinen luonne: elinkeinotoimintaa, maataloustoimintaa vai muuta toimintaa? Tämä siksi, että uudistusten myötä elinkeinotoiminnan käsite ei muutu. Kiistanalaista tulee siis valitettavasti jatkossakin olemaan tapauskohtaisesti se, millainen toiminta on luettavissa elinkeinotoiminnaksi.

Elinkeinoverolain mukaan elinkeinotoimintaa on liike- ja ammattitoiminta ja rajanvetoa laintulkinnalle on haettu oikeusteitse. Tunnusmerkistöä elinkeinotoiminnalle katsotaan olevan muun muassa voiton tavoittelu, toimintaan sisältyvä riski, toiminnan itsenäisyys, laajuus, jatkuvuus ja toiminnan suuntautuminen rajoittamattomaan tai laajaan henkilöjoukkoon (mm. Verohallinnon ohjeet). Oikeuskäytäntö on linjannut esimerkiksi kiinteistöjen vuokraamisen ulkopuoliselle olevan pääsäännön mukaan muuta kuin elinkeinotoimintaa.

Nykyinen toiminnan luonteen mukainen tulolähdejakoon pohjautuva verotus on aiheuttanut usealle verovelvolliselle sen, että kiinteistön vuokraamisesta saatavasta tuotosta on pitänyt maksaa veroa TVL-tulolähteen mukaan, vaikka yhteisön toiminta kokonaisuudessaan (EVL:n mukaan verotettava elinkeinotoiminta mukaan lukien) olisi ollut tappiollista.

Uudistuksessa mukana olevien yhteisöjen osalta tämä verotettavan tulon laskennallinen jako poistuu, mikä helpottaa verotettavan tulon laskentaa ja osaltaan kohtuullistaa verorasitusta edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa. Siirtymäsäännösten myötä 31.12.2019 käyttämättömät, verotettavasta tulosta vahvistetut tappiot ovat laajasti vähennyskelpoisia uudistuksessa mukana oleville yhteisöille. Toisin sanoen, TVL-tappiot siirtyvät laajasti vähennyskelpoisiksi EVL-tulolähteen tuloksesta ja nämä TVL-tappiot ovat käyttöjärjestyksessään EVL-tappioiden kanssa samanarvoisessa asemassa. Siirtymäsäännökset kaikkinensa vaikuttavat tuovan jonkin verran helpotusta verorasitukseen juuri niille, joiden toiminta on toisessa tulolähteessä ollut tappiollista ja toisessa voitollista.

Kuinka verotetaan yhtiön muuta toimintaa?

Verouudistuksissa on haluttu kuitenkin rajata niin, ettei muun toiminnan kuin elinkeinotoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä hankkimalla ja myymällä voi saavuttaa aiempaa laajempaa verohyötyä vain sen vuoksi, että yhteisöön sovelletaan jatkossa elinkeinoverolakia.

Näin ollen elinkeinoverolakiin on otettu uusi omaisuuslaji perinteisten rahoitus-, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuslajien rinnalle: muun omaisuuden omaisuuslaji. Tämä muun omaisuuden omaisuuslaji voi olla ainoastaan niillä yhteisöillä, joihin sovelletaan EVL-tulolähdettä suoraan yhteisömuotonsa perusteella. Tällaisten yhtiöiden on jatkossa tiedostettava, mitkä yhtiön omistamat hyödykkeet ovat elinkeinotoiminnassa ja toisaalta mitkä hyödykkeet palvelevat yhtiön muuta toimintaa. Koska elinkeinotoiminnan käsite itsessään ei muutu, niin aiempi rajanveto EVL/TVL –tulolähteiden välillä on hyvin lähellä uudistuneen lainsäädännön tulkintaa elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan omaisuuslajien käyttötarkoituksista.

Elinkeinoverolakiin uusi omaisuuslaji muu omaisuus

Mitä on muu omaisuus?

Muuta omaisuutta yhteisöllä on kaikki ne varat, joita ei voida lukea elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen. Täten muuta omaisuutta voi olla muun muassa

  • omaisuus, jolla ei ole yhteyttä elinkeinotoimintaan
  • omaisuus, jota ei käytetä yhteisön tulonhankkimistarkoituksessa
  • sijoitus-/vuokraustarkoituksessa omistetut kiinteistöt ja osakkeet
  • osakaslainasaamiset

Omaisuuslaji ratkaistaan hyödykkeen pääasiallisen käytön ja käyttötarkoituksen perusteella. Muun omaisuuden omaisuuslajin osalta ratkaisevaa verotuksessa on käyttötarkoituksen lisäksi se, miltä osin hyödyke katsotaan olevan tulonhankkimistoiminnassa.

Omaisuuslajitulkinta on äärimmäisen tärkeää lainmukaisen verotuksen kannalta, sillä eri omaisuuslajeja kohdellaan elinkeinoverolain sisällä eri tavoin. Sekä hyödykkeen käyttötarkoitus, että sen tulonhankkimistarkoitus vaikuttavat muun muassa hankintamenon jaksottamiseen, menetysten vähennyskelpoisuuteen ja luovutusvoittojen sekä luovutustappioiden verokohteluun.

Olethan tietoinen, kuinka yhtiötäsi jatkossa verotetaan?

Alun perin yksinkertaiselta kuulostava ”tulolähdejaon poistaminen” on kokonaisuudessaan monitasoinen lakiuudistus, joka ei välttämättä suoranaisesti helpota yhtiöiden hallinnollista taakkaa kaikilta osin. Lainsäädännön tuntemus on ehdoton edellytys talouden suunnittelulle sekä ylipäänsä verotuksen lainmukaiselle toteutumiselle. Azetsilla seuraamme tiiviisti muutoksia ja uudistuksia ja pidämme huolen siitä, että asiakkaamme saavat aina ajankohtaista tietoa oman talouden suunnittelun tueksi.

Onhan sinun verolaskelmasi ajan tasalla? Olethan tietoinen, kuinka sinun yhtiötäsi jatkossa verotetaan? Mikäli asia askarruttaa sinua, ole yhteydessä Azetsin tilitoimistojen asiantuntijoihin ympäri Suomen, autamme sinua vankalla kokemuksella. Tutustu myös taloushallinnon konsultointipalveluihimme.

Tilaa Azetsin uutiskirje

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Heidi Timperi

About Heidi Timperi

Heidillä on monipuolinen kokemus taloushallinnon asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävistä. Työssään Heidi hoitaa yritysjärjestelyjä, arvonmäärityksiä, verosuunnittelua sekä muita konsultointitehtäviä. Heidi on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri (KTM).