SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin heitti ilmoille hiljattain ajatuksen kuuden tunnin työpäivästä ja/tai nelipäiväisestä työviikosta. Hän itsekin toteaa sen olevan utopiaa vielä nyt, mutta mahdollista tulevaisuudessa. Hyvä kysymys onkin: onko kahdeksan tunnin työpäivä lopullinen totuus, vai voisiko se aidosti olla jotain muuta?

On varmasti selvää, ettei kuuden tai kahdeksan tunnin työpäivän soveltuvuus ole jokaiselle alalle sama. Työt ja toimialat ovat keskenään erilaisia. Eri tehtävistä maksetaan myös eri palkkaa, joten voisiko virallinen työaikakin olla tällöin eri, tehtävästä ja toimialasta riippuen? Asettaako se ihmiset eri arvoiseen asemaan, vai onko kyse vastaavasta asiasta kuin palkkauksen erilaisuudesta eri aloilla?

Työelämässä arvot muuttuvat ajan kuluessa. Nykynuorille on yrityksen eettisen toiminnan ja työkavereiden ohella tärkeää, että työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on mahdollisimman ongelmatonta. Se on heille jopa palkkaakin tärkeämpi kriteeri. Tähän yhteensovittamiseen viittasi myös Marin, puolustaessaan ehdotuksensa tavoitteita.

Elinkeinoelämä muuttuu yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat töiden luonnetta enemmän asiantuntijatyöksi, jossa työn tuottavuuden seuraaminen työaikaa katsomalla on harvoin mielekästä. Työ kuormittaa eri tavalla kuin ennen ja työn sekä vapaa-ajan raja muuttuu jatkuvasti häilyvämmäksi.

Yhteiskunnallisesti on järkevää pitää kaikki työkykyiset ja -haluiset töissä ja pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta, informaatiotulvan sekä hektisyyden keskellä. Voisiko lyhennetty työpäivä olla osa tätä ratkaisua? Ja miksi kahdeksan tuntia työpaikalla olisi absoluuttinen ainoa totuus, kun vielä runsaat sata vuotta sitten työpäivät olivat jopa 16-tuntisia, eikä lomia juuri ollut. Kahdeksan tuntia on yhtä lailla vain yhdessä päätetty, kuin mikä tahansa tuntimäärä. Se ei perustu tieteelliseen tutkimukseen.

Viime hallitus otti askeleen kohti historiaa pidentämällä työpäiviä kiky-paketissaan. Yrityskentällä liikkuessani olen kuullut lukemattomien yritysten johtajilta, että he eivät ole ottaneet muutosta käyttöön, kuin ehkä nimellisesti. Työntekijöille on kerrottu, että kyseiset lisäminuutit voi käyttää vaikka taukojumppaan tai lukemiseen. Työajat sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen nousevat esille myös rekrytoinneissa. Yhä useampi hakija kysyy jo rekrytointivaiheessa yrityksen suhtautumista työaikajoustoihin ja etätyöhön. Nuiva suhtautuminen yritykseltä saa huippuhakijan tekemään valintansa toiseen yritykseen.

Kolikolla on aina kaksi puolta. Työnantajat kertovat lyhyemmän työpäivän lisäävän kustannuksia. Toisaalta mielenterveyden ongelmat ovat jo tällä hetkellä yleisin työkyvyttömyyden syy. Voisiko lyhyempi työpäivä vähentää sairauspoissaoloista syntyviä kustannuksia ja parantaa työssä jaksamista niin, etteivät siitä syntyneet kustannukset olekaan välttämättä niin suuria kuin nyt on arveltu?

Teemoina HR, palkanlaskenta, johtaminen

Janne Laaksola

About Janne Laaksola

HR Advisor, Recruitment. Janne on rekrytoinnin ja työelämän asiantuntija, joka etsii asiakasorganisaatioille osaajia monipuolisesti erilaisiin asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtäviin. Jannella on yli kymmenvuotinen kokemus osaajien löytämisestä ja henkilöarviointien tekemisestä.