Tukitoimia yrityksille koronakriisin aikana

"Harvoin niin monet ovat niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille". Ison-Britannian pääministeri Winston Churchillin kiitos Kuninkaallisille Ilmavoimille RAF:lle kesällä 1940.

Koronakriisin aikana voisimme epäilemättä osoittaa nuo sanat erityisesti terveydenhuollon henkilöstölle. Mutta myös kaikille muille jotka kamppailevat tässä kurimuksessa, kuka milläkin tavalla. Yksi on lomautettu ja pelkää taloutensa puolesta. Toinen yrittää selvitä kotonaan töistään katkeilevien etäyhteyksien varassa, ja samalla auttaa etäkoulua käyviä lapsiaan. Kolmas menee päivittäin työpaikalleen miettien, että altistuuko hän nyt kulkiessaan joukkoliikenteessä tai omalla työpaikallaan, koska hänen töitään ei voi tehdä etätyönä.

Valtion tukitoimia on jo ehditty arvostella riittämättömiksi. Varsinkin ulkomaalaisomisteisten yritysten taholta on tullut ihmetteleviä kysymyksiä, että eikö Suomen valtio tule yrityksiä vastaan tämän enempää. Tässä kohden täytyy toki muistaa, että valtiot eivät ole keskenään veljiä tai siskoja. Esimerkiksi suomalainen lomautuskäytäntö on varsin vieras monissa maissa. Monin paikoin työnantajat joutuvat maksamaan työntekijöilleen ainakin osan palkasta silloinkin, kun työn tarjoamisen edellytykset ovat tilapäisesti loppuneet. Tällöin on ymmärrettävää, että yritys kyselee valtion vastuun ja tukitoimien perään.

Seuraavassa jutussa on tiivistetysti tietoa yrityksille keinoista sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.

Taloudelliset tukitoimet

Suomen hallitus on päättänyt erilaisista tukitoimista Suomessa toimivien yritysten auttamiseksi. Lähtökohtana näissä tukitoimissa on, että yritykset eivät ole olleet taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä. Taloudellisissa tukitoimissa on lisäksi myös tietyt aikarajoitteet, joiden puitteissa yritysten tulee toimia.

Rahoitusvaihtoehdot

Yritysten rahoittamiseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja: Suora taloudellinen tuki, lainatuki Finnverasta sekä Suomen valtion tarjoamat pääomasijoitukset. Myös pankit ovat lisänneet rahoitustaan ja antaneet joustavuutta nykyisten lainojen hoitamiseen.

Lähtökohtaisesti yrityksen tulisi rahoitusta tarvitessaan kääntyä edelleen oman pankkinsa puoleen. Ehtona rahoitukselle yleensä on, että yritys on ollut taloudellisesti kestävässä tilanteessa ennen koronakriisin puhkeamista. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiön kirjanpidon ja tunnuslukujen esittämistä sekä mahdollisesti myös kassavirtaennusteen esittämistä. Lue hallituksen koronatilannekatsaus tästä.

Työnantajan osuuteen TyEL:ssä väliaikainen maksualennus

Väliaikainen TyEL-vakuutusmaksun työnantajan osuuden alennus 2,6 % on vahvistettu. Maksualennus on voimassa 1.5.2020 alkaen vuoden 2020 loppuun asti. Työntekijöiden TyEL-maksu pysyy ennallaan. Maksualennus tullaan perimään takaisin korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025.

Eläkevakuutusmaksuihin on myös mahdollista hakea eläkevakuutusyhtiöltä maksuaikaa kolme kuukautta. Lisämaksuaika koskee huhti-kesäkuussa erääntyviä maksuja, joissa palkat on maksettu helmi-toukokuun aikana. Maksuajalta ei peritä viivästyskorkoa, mutta vakuutusmaksukorko 2 % lisätään maksuun. Lisämaksuaikaa voi hakea sekä työntekijän (TyEL) että yrittäjän (YEL) eläkevakuutusmaksuihin.

Verotus

Verotuksen joustot

Suomessa verohallinto auttaa yritysten tilannetta antamalla verojen maksulle lisäaikaa helpotetuin ehdoin ja alennetuin kustannuksin. Varsinaisia veroja ei huojenneta.

Ennakkoverojen muutoshakemukset aiempaa helpommin

Mikäli yrityksen tuloksen arvioidaan pienenevän koronakriisin johdosta, yrityksen kannattaa hakea muutosta tuloveron ennakkoveroihin. Tässä tilanteessa se tapahtuu omalla ilmoituksella, eikä siihen vaadita lisäselvityksiä tuloksen muodostumisesta.

Maksujärjestely helpotetuin ehdoin

Verovelvollinen voi saada maksujärjestelyjä omille veroilleen ilman lisäselvitystä, kunhan veroja ei ole ulosotossa ja kaikki veroilmoitukset ja tulorekisteri-ilmoitukset on annettu.

• Verovelvollinen valitsee maksuerien määrän, max 21 kpl
• Ensimmäinen maksuerä erääntyy maksettavaksi vasta 3 kuukauden päästä hakemuksen hyväksymisestä, aikaisintaan elokuussa ja seuraavat maksuerät siitä eteenpäin kuukausittain
• Maksujärjestelyssä oleville veroille määrätään alempi viivästyskorko 4 % (normaalisti 7 %)
• Haku alkanut 25.3.2020
• Lakimuutokset tulevat voimaan huhtikuun loppupuolella, joten ensimmäiset hakemukset hyväksytään vasta toukokuun alussa
• Uudet erääntyvät verovelat tulevat automaattisesti mukaan maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti
• Maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla
• Lisäaikaa tulovero- tai kiinteistöveroilmoitukselle erityisestä syystä
• Lisäaikaa voidaan myöntää erityisestä syystä (esim. sairastuminen)
• Vapaamuotoinen selvitys riittää, ei vaadi lääkärintodistusta tms.
• Hakemuksen oltava Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä
• Tulorekisteri-ilmoitusten viivästymisestä ei peritä myöhästymismaksuja vuonna 2020
• Oma-aloitteisten verojen ilmoitusten myöhästymismaksujen perimättä jättäminen erityisestä syystä
• Jos oma-aloitteisten verojen (esim. arvonlisävero) ilmoituksia annetaan myöhässä, näille määrätään myöhästymismaksu.
• Myöhästymismaksun voidaan pyynnöstä jättää perimättä, jos verovelvollisella on ollut erityinen syy (esim. sairastuminen tai karanteeni) ilmoituksen myöhästymiselle.
• Arvonlisäveron palautusten käsittelyä tehostettu
• Suurin osa arvonlisäveroilmoituksista käsitellään noin viikon kuluessa, normaalin 5 viikon sijaan, jonka jälkeen mahdolliset palautukset maksetaan asiakkaille

Maksunlykkäystä voi hakea myös auto- ja valmisteverolle.

Henkilöstökustannusten sopeuttaminen

Jos koronaviruskriisin johdosta työvoiman tarve vähenee merkittävästi, työnantaja voi sopeuttaa henkilöstökustannuksiaan vähentämällä henkilöstönsä määrää tai tarjolla olevia työtunteja.

Lomautus

Lomauttaminen tarkoittaa tilapäistä työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä työsuhteen säilyessä muuten voimassa.

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän vain toisella seuraavista perusteista:

1. Työnantaja lomauttaa työntekijän, kun työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti (enintään 90 kalenteripäivän ajaksi), eikä työnantajalla ole tarjota muuta sopivaa työtä tai koulutusta -> kysymyksessä on Määräaikainen lomautus.
2. Työnantajalla on taloudellis-tuotannollinen syy irtisanoa työsuhde (pysyvä työn määrän vähentyminen) eikä työnantajalla ole mahdollisuutta tarjota muuta työtä tai koulutusta -> kysymyksessä on Toistaiseksi voimassa oleva lomautus.

Sekä määräaikainen lomautus että toistaiseksi voimassa oleva lomautus voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1) Kokoaikainen lomautus, jolloin työnteko keskeytetään kokonaan tai 2) Osa-aikainen lomautus, jolloin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa vähennetään.

Lomautuksen aikana työntekijällä on oikeus mennä toisen työnantajan palvelukseen. Jos lomautuksen aikana yrityksen tilanne paranee, niin työnantajan tulee tarjota työtä lomauttamilleen työntekijöille.

Normaalisti lomauttaminen koskee lähinnä vain toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia työntekijöitä. Mutta koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi välillä 1.4.-30.6.2020 työnantaja voi lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä. Tänä mainittuna määräaikana työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työntekijän lomauttamisesta ilman, että sillä on vaikutuksia työntekijän työttömyysturvaan.

Lomautusmenettely

Yritykset, joissa on vähemmän kuin 20 työntekijää

• Työnantajan pitää perustella kirjallisesti tai suullisesti syyt lomauttamiselle, joko suoraan henkilöstölle tai heidän edustajalleen.
• Työnantajan on annettava kirjallinen lomautusilmoitus erikseen kullekin lomautettavalle työntekijälle 5 kalenteripäivää ennen kuin lomautuksen on tarkoitus alkaa. Tämä 5 kalenteripäivän aika on voimassa vain niissä lomautuksissa, jotka alkavat välillä 1.4.-30.6.2020.

Yritykset, joissa on vähintään 20 työntekijää

• Työnantajan on ennen lomautusilmoitusten antamista käytävä henkilöstön kanssa Yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut
• Kutsu neuvotteluihin on annettava henkilöstölle viimeistään 5 kalenteripäivää ennen neuvotteluja.
• Neuvotteluaika on poikkeuksellisesti vain 5 kalenteripäivää (neuvottelut, jotka käydään välillä 1.4.-30.6.2020)
• Työnantajan on annettava kirjallinen lomautusilmoitus erikseen kullekin lomautettavalle työntekijälle 5 kalenteripäivää ennen kuin lomautuksen on tarkoitus alkaa. Tämä 5 kalenteripäivän aika on voimassa vain niissä lomautuksissa, jotka alkavat välillä 1.4.-30.6.2020

Työsuhteiden päättämiset

Suomen hallituksen antamat poikkeussäädökset koskevat vain lomauttamisia. Työsuhteiden päättämiset taloudellis-tuotannollisin syin ja yhteistoimintalain mukaiset neuvotteluajat näissä tilanteissa säilyvät ennallaan.

Muita muutoksia, jotka ovat voimassa 1.4.-30.6.2020

• Koeaikapurku on mahdollinen myös taloudellis-tuotannollisin perustein. Normaalisti tämä ei ole mahdollista
• Tänä aikana toteutetuissa taloudellis-tuotannollisissa irtisanomisissa takaisinottoaika on 9 kuukautta tavanomaisen 4 tai 6 kuukauden sijaan.

Työnteon estyminen

Koronavirus epidemia voi johtaa tilanteeseen, jolloin työnteko estyy ilman, että työntekijät tai työnantaja voivat asiaan mitenkään vaikuttaa. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen työntekijä on oikeutettu työttömyysetuuksiin. Tällaisessa tilanteessa työnantajan ei tarvitse turvautua lomautuksiin. Tällainen tilanne voi syntyä, mikäli viranomaiset määräyksillään estävät jonkin toimialan toiminnan.

Kuinka työntekijän tulee toimia joutuessaan lomautetuksi

Lomautetulla voi olla oikeus

• Ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli hän kuuluu johonkin työttömyyskassaan
• Kelan maksamaan peruspäivärahaan, mikäli työntekijä ei ole kassan jäsen. Kela maksaa työttömälle peruspäivärahaa, mikäli työttömän työssäoloehto täyttyy. Täysi peruspäiväraha vuonna 2020 on 33,66 €/päivä, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa.
• Työmarkkinatukeen: Jos työssäoloehto ei täyty Kela voi maksaa työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on Kelan maksama taloudellinen ja tarveharkintainen tuki. Täysi työmarkkinatuki on 33,66 €/päivä.

Toimintaohje

1. Heti työttömyyden alkaessa ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Tämä kannattaa tehdä viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, sillä päivärahaa voidaan maksaa vasta työnhakijaksi ilmoittautumisesta alkaen.
2. Hae työttömyyspäivärahaa oman työttömyyskassasi verkkopalvelussa. Tai jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen ole yhteydessä KELA:an.
3. TE-palvelut antaa työttömyyskassalle/Kelalle lausunnon siitä, oletko oikeutettu työttömyysetuuteen. Tämän jälkeen hakemuksesi käsitellään.

Azets HR Help auttaa sinua

Työsuhdejuristimme auttavat sinua kysymyksissä, jotka liittyvät HR-asioihin ja työlainsäädäntöön. Tällaisia ovat mm.

• Työsopimusten laadinta
• Lomautukset
• Poissaolot
• Yhteistoimintaneuvottelut
• Muutokset työsuhteissa

Ota yhteyttä, niin autamme sinua: hrhelpfinland@azets.com. Palvelun hinta on 200 €/tunti + ALV 24 %.

"Yritetään yhteistyössä tehdä tästä tilanteesta sellainen, että 1990-luvun lamavuodet eivät saisi toisintoa. Että historiankirjoitus ei puhuisi Koronavuosista".