Tiimityösken­telyn kehittäminen ja haasteet

HR | 12/02/2017

Kirjoittaja Leena Rautiainen

 

Tiimin jäsenten yhteispeli puhuttaa itseäni ja asiakkaita. Haastattelimme juuri kollegoideni kanssa pariakymmentä johtajaa kuullaksemme heidän ajatuksiaan organisaation kehittämisen tarpeesta kiihtyvässä muutoksessa. Vastauksissa toistuivat esimerkiksi toiveet yrittäjämäisyydestä, asiakasohjautuvuudesta sekä vastuusta ja valtuuttamisesta. Toivottiin, että tiimit toimisivat itsenäisesti ja että tiimin vetäjä ottaisi johtajuuden.

Miksi tiimeillä sitten on väliä? Miksi tästä edelleen sauhutaan? Eikö tiimiajattelu tullut ja mennyt jo joskus 90-luvulla?

Koska tiimit eivät toimi. Työntekijät voivat olla kivoja ja ahkeria, mutta tulosta ei silti synny. Jokin yhteispelissä tai ponnistelujen suuntaamisessa kanittaa. Tulosta ei synny, tai ei ainakaan semmoista tulosta, joka takaisi tyytyväiset asiakkaat ja riittävän vankan palkanmaksukyvyn työnantajalle.

Tämä voi kuulostaa karulta, mutta on silti pienen pysähtymisen arvoinen. Mistä työnantaja maksaa minulle palkan? (Yrittäjä voi kohdistaa kysymyksen itselleen korvaamalla työnantajan sanalla asiakas.) Ollaan käsitteen perustehtävä äärellä. Tämän pohdinta on välttämätöntä sekä yksittäisille työntekijöille että kokonaisille tiimeille.

Miten niin tiimit eivät toimi?

Toimimattomia tiimejä olemme kaikki kokeneet joko tiimin jäseninä tai asiakkaina. Hermostumme, kun samasta firmasta tulee useita ristikkäisiä yhteydenottoja, eikä tieto tunnu välittyvän eteenpäin. Tai kun pyydämme asiantuntijaorganisaatiosta apua ja vastaukset ovat liian yksipuolisia tai muuten ponnettomia.

Monissa organisaatioissa kolunneena esimerkkejä löytyy runsaasti. Yhdessä paikassa eri ammattiryhmien edustajat eivät hierarkiasyistä seurustele keskenään, vaikka tarkoitus olisi palvella samaa asiakasta. Toisessa osastorajat ovat vahvoja kuin Kiinan muuri. Jossain kärsitään toimimattomasta johtoryhmästä, jonka päättämättömyys halvaannuttaa muunkin porukan. Yhdessä yrityksessä Petteri ja Santeri ryhtyvät lakkoon ja kieltäytyvät tekemästä yhteistyötä Maikun kanssa, koska hän on niin energinen ja kehityshaluinen. Ja vielä yhdessä firmassa aiemmin tehokkaana tunnettu tiimi ei enää kykenekään uudistumaan vaan polkee paikoillaan kun kilpailijat pinkovat kaukana edellä.

Tiimit saadaan toimimaan!

Ammattiryhmät ja eri osastojen väki voidaan tuoda yhteen kehittämään yhdessä parempia tapoja palvella asiakasta. Vuorovaikutustaitojen yhteinen harjoittelukaan ei ole tässä pahasta. Johtoryhmän luottamusta voidaan kasvattaa ja päätöksenkykyä virittää tietoisesti. Petteri, Santeri ja Maikku voivat sovittelu­prosessissa sopia yhteistyön pelisäännöistä ja käyttäytyä toisiaan arvostaen, vaikkeivät ylimmiksi ystäviksi ryhtyisikään. Paikoilleen jumittunut tiimi saa luvan keskittyä asiakkaiden ajankohtaisiin haasteisiin ja tulee samalla priorisoineeksi tekemisensä uudelleen.

Tämän tiedämme kokemuksesta, esimerkeissä kuvattujen tiimien kanssa työskenneltyämme. Tiimin yhteissointi löytyy, kun sitä maltetaan toisia kuunnellen viritellä. Mutta herkällä korvalla kuuluu kuunnella.

Kirjoittajasta Leena Rautiainen