Lakisääteisistä henkilöstö­suunnitelmista

HR
03/06/2016

Kirjoittaja Azets Finland

 

Sitra julkaisi keväällä tutkimuksen, ”Diskuteerausta Impivaarassa – selvitys yhteistoiminnan tilasta ja kehittämistarpeista työpaikoilla”. Kuten vakaa käytännön kokemus liike-elämästä kertoo, ei yhteistoiminta tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.Yhteistoimintalaki velvoittaa tietynkokoisia yrityksiä laatimaan henkilöstösuunnitelmia. Näitä vaatimuksia on myös muissa laeissa, kuten yhdenvertaisuuslaissa. Lainsäätäjä ohjaa suunnitelmilla työnantajaa vuorovaikutuksessa henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa suunnittelemaan ja arvioimaan henkilöstön toimintavalmiuksia liiketoiminnan kehittyessä.Kaikessa yksinkertaisuudessaan lakisääteiset suunnitelmat pakottavat yritykset ottamaan kantaa siihen, millainen henkilöstö on ja pääseekö olemassa olevalla porukalla liiketoiminnan tavoitteeseen. Eli aivan ydinkysymyksiä! Siksi onkin sääli, että lakisääteiset suunnitelmat jäävät usein HR:n laatimiksi paperinmakuisiksi asiakirjoiksi. Niillä olisi mahdollisuus toimia yrityksen pulssina ja aidon toiminnan suunnitteluna henkilöstönäkökulmasta. Kenenkään ei organisaatiossa tulisi kuitenkaan yksin laatia näitä suunnitelmia, vaan jo pelkän minimitason täyttävät suunnitelmat tulee laatia yritysjohdon yhdessä käymän keskustelun perusteella.

Lakisääteiset suunnitelmat ryhmänormeina

Sain tänä kevään käsiini Jari Murron kiitellyn väitöskirjan Ryhmänormit yrityksessä – Tutkimus työntekijäryhmiä koskevien normien asemasta (Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen A-sarja N:o 329). Murron väitöskirja asemoi henkilöstökäytännöt juridiseen kehykseen ja antaa selvyyttä vallitsevaan tilanteeseen.

Ryhmänormeiksi tunnistetaan myös esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, työsäännöt, työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, palkkausjärjestelmät, vakiintunut yrityskäytäntö, johtamis- ja hallinnoimisjärjestelmät sekä ohjeet ja tulospalkkiojärjestelmät. Virvon näkökulmasta kyse on ennen kaikkea henkilöstökäytännöistä, johtamisjärjestelmistä ja yrityskulttuuriin voimakkaasti vaikuttavista asioita, kuten palkitsemismalleista.

Murron mukaan työntekijäryhmän kollektiivisia intressejä määrittävät ryhmänormit eivät välttämättä vaikuta työsuhteen ehtona yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Ryhmänormit toimivat kuitenkin työnantajan oman toiminnan ohjaajana ja yhdenmukaistajana. Voidaan siis todeta, että lakisääteiset suunnitelmat ja henkilöstökäytännöt ovat ryhmänormeja, joille tunnistetaan oma juridinen sitovuutensa, mutta joilla on oikein laadittuna ennen kaikkea merkitystä liiketoiminnan tukena.

 

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on teknologiavetoinen osaamiseen erikoistunut yritys, jolla on pohjoismaiset juuret. Tarjoamme yrityksille joustavia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Yhdistämme datan, teknologian ja asiantuntemuksemme kokonaisuudeksi, joka tuottaa arvoa asiakkaillemme. Azets on osa CogitalGroupia, joka on kansainvälinen yrityspalveluihin erikoistunut konserni.