Luoviminen intressien viidakossa hunajapurkille

HR
26/09/2016

Kirjoittaja Azets Finland

 

Huolimatta digitalisaatiosta kaiken liiketoiminnan takana on edelleen suoraan tai epäsuorasti ihminen. Lopulta kyky palvella asiakkaan intressejä on siis kiinni työntekijöistä. Verkottuvassa maailmassa omista tai kumppanin työntekijöistä.

MITÄ HYVÄ JOHTAJA PALVELEE?

Tuttuakin tutumpi luonnehdinta johtamisesta määrittelee sen palvelutehtäväksi. Silti kyynisimpien on tehnyt mieli käännellä ja väännellä luonnehdintaa ja todeta johtamisen (rahan ja omistajien) palvontatehtäväksi. Lööpeistä syntyvä käsitys johtajien intresseistä voimistanee näitä kyynisiä äänenpainoja. Tällä viikolla oli vuorossa urheilujohtajat, joiden palkkausta Kari-Pekka Kyrö luonnehti Iltasanomien lööpissä silkaksi rahastukseksi. Tämän blogin aihe ei kuitenkaan ole kauhistella tai puolustaa johtajien ansioita. Minua kiinnostaa enemmän kysymys siitä, mitä johtajan tulee palvella ollakseen palkkansa arvoinen?

ASIAKKAAN INTRESSIT

Jos asiakkaat eivät riittävän suuressa määrin saa sitä tuotetta tai palvelua, joista he ovat valmiita maksamaan, on johtaja tarpeeton. Maksuhalukkuus riippuu siitä, kuinka hyvin tuote tai palvelu vastaa asiakkaan intresseihin. Globalisaatio ja deregulaatio on vaikuttanut monilla toimialoilla viimeisten vuosikymmenien aikana kilpailua kiristävästi. Asiakkaan kokemuksesta on tullut kullanarvoinen kilpailutekijä informaation liikkuessa pienellä vaivalla sosiaalisten medioiden kautta ihmiseltä toiselle. Muutos on syventänyt tarvetta rakentaa yritysten, palveluiden ja tuotteiden tarinoita totuuden varaan. Muu ei toimi.

Valitettavasti kaikilla tähän ei ole joko kyvykkyyttä tai oivallusta. Esimerkiksi kotikuntani Raasepori mainostaa itseään lapsiystävällisenä kaupunkina verkkosivuillaan ja tehosti keväällä 2016 viestiä maksetulla markkinointikampanjalla. Siitä huolimatta eniten julkisuutta Raaseporin brändi saa jatkuvasti alueellisissa medioissa suunnitelluista koulujen sulkemisista. Tarina ja teot eivät asiakkaan näkökulmasta kohtaa. Tekemällä ydintarinaansa tukevia päätöksiä ja kertomalla niistä Raaseporikin saisi markkinointiinsa aivan uutta puhtia. Ja kenties välttäisi lapsiperheiden poismuuttopohdinnat.

TYÖNTEKIJÄN INTRESSIT

Huolimatta digitalisaatiosta kaiken liiketoiminnan takana on edelleen suoraan tai epäsuorasti ihminen. Lopulta kyky palvella asiakkaan intressejä on siis kiinni työntekijöistä. Verkottuvassa maailmassa omista tai kumppanin työntekijöistä.

Työ on perinteisesti määritelty tavoitteelliseksi toiminnaksi, jonka tuloksena jokin tehtävä saadaan suoritetuksi. Työstä maksettua korvausta on tavattu kutsua palkaksi. Esko Kilpi on pohtinut työn muutosta ja esittänyt, että työn määritelmä on muuttumassa. Käytännössä työ näyttäytyy yhä useammin toisiaan tarvitsevien ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, josta syntyy arvoa. Samalla palkka muuttuu ansainnaksi, joka perustuu vuorovaikutuksen arvoon ja voi saada erilaisia muotoja. Kaikille tuttuja esimerkkejä muutoksesta ovat Airbnb:n kaltaiset jakamistalouden palvelut, mutta myös esimerkiksi yksittäisten liikkeenjohdon konsulttien eri toimijoille yrityksensä kautta myymät palvelut. Näissä esimerkeissä olennaista ei välttämättä ole, kuinka monta tuntia työtä tehdään ja mitä konkreettisesti suoritetaan. Sen sijaan keskiössä on vuorovaikutuksen kautta syntyvä arvo.

OMISTAJAN INTRESSIT

Vastoin yleistä ajatusta ja osakeytiölain rivien väliin kirjoitettua ajatusta, monen omistajan intressit ovat paljon laajemmat kuin vain tuottaa omistuksellaan rahallista voittoa. Voitto on tulosta siitä, että omistaja on kyennyt palvelemaan asiakkaan ja työntekijän intressejä sopivassa suhteessa määrittelemänsä toiminnan tarkoituksen lisäksi. Omistajan kannalta yli ajan parhaat johtajat ovat ihmisiä, joilla on halu ja kyvykkyys palvella yhtäaikaisesti a) omistajan, b) asiakkaan ja c) työntekijän intressejä.

LUOVIMINEN INTRESSIEN VIIDAKOSSA ON JOHTAJAN PALVELUTEHTÄVÄN YDIN

Parhaan lopputuloksen johtaja tuottaa kaikkien osapuolten näkökulmasta, kun hän onnistuu palvelemaan omistajan, asiakkaan ja työntekijän yhteisiä intressejä korkealla tasolla. Vielä parempaan johtaja pääsee, jos hän onnistuu kasvattamaan yhteisten intressien aluetta toimiensa tuloksena.

Hyvä johtaja keskittyy siis palvelutehtävässään a) hunajapurkin täyttöön ja b) purkin koon kasvattamiseen. Jotta hän voisi onnistua tässä, on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää aidosti ihmisten intressejä, sillä kaikki johtajan palvelemat tahot ovat lopulta ihmisiä. Organisaatiosta riippuen nämä ihmiset voivat olla lähempänä tai kauempana, mutta lopulta kaikki omistajaa myöten ovat ihmisiä.

Jotta intressit on mahdollista ymmärtää, johtajan on pystyttävä pureutumaan välinearvoa omaavan rahan taakse:

Työntekijän syy käydä töissä ei ole lähtökohtaisesti vain palkkana maksettava raha. Raha on toki olennainen väline intressien toteuttamiseen. Samalla tavalla itse työn tekeminen tai siellä tavatut ihmiset, voivat palvella työntekijän intressejä ilman, että raha liikkuu. Intressien toteutumisesta koostuva ihmisen hyötykokemus on holistinen.
Asiakkaan hyöty tavarasta tai palvelusta ei perustu tyypillisesti tavaran tai palvelun itseisarvoon (onko sellaista?), vaan välinearvoon.
Omistajan syy omistaa ei ole rahassa mitattu voitto, vaan omistuksen tuottama mahdollisuus tyydyttää moninaisia intressejä joko suoraan tai sen tuottaman rahan kautta

Monelle meistä kysymys intresseistä on hieman haastava. Minä olen käyttänyt hieman mukautettuna yhdysvaltalaisen pelillistämiseen perehtyneen konsultin Yu-Kai Choun ajatuskehikkoa. Käytännössä kehikko pohjautuu kahdeksaan perusulottuvuuteen, joiden kautta voi arvioida ihmisen intressejä esimerkiksi seuraavasti:

Toimiiko hän jonkin suuremman päämäärän vuoksi?
Kuinka palauteherkkä hän on? Voimaannuttaako palaute edistymisestä toimimaan?
Millaisia asioita, ajatuksia ja mielipiteitä hän haluaisi saada ympäröivien ihmisten hyväksymiksi?
Arvostaako hän vakautta, vai voisiko myönteiset yllätykset piristää otetta?
Mitä hän karttaa?
Onko hänelle tärkeää tuntea itsensä erityiseksi esimerkiksi saaden niukkoja resursseja käyttöönsä?
Toimiiko hän hanakammin niiden asioiden parissa, joista hän vastaa (hallinnan tunne).
Kuinka tärkeää hänelle on saavuttaa itse tai muiden asettamat tavoitteet?

Suosittelen jokaiselle meistä näiden kysymysten ääreen pysähtymistä aika ajoin. Elämäntilanteen muuttuessa jokaisen intressit muuttuvat.

 

Jukka Koskenkanto
Jukka Koskenkanto toimii Cloudrivenissä liikkeenjohdon konsultoinnin ja johtamisen, osaamisen kehittämisen sekä yhteistyön teknologioiden parissa. Jukan intohimo on luoda parempaa palvelukulttuuria ja auttaa ihmisiä löytämään merkityksen omasta työstään. Hän on kansainvälisesti tunnustettu pelillistämisen asiantuntija, jonka laaja-alaista ymmärrystä liiketoiminnasta, ihmisten intresseistä ja teknologiasta on hyödyntänyt suuri joukko eturivin organisaaioita.

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on teknologiavetoinen osaamiseen erikoistunut yritys, jolla on pohjoismaiset juuret. Tarjoamme yrityksille joustavia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Yhdistämme datan, teknologian ja asiantuntemuksemme kokonaisuudeksi, joka tuottaa arvoa asiakkaillemme. Azets on osa CogitalGroupia, joka on kansainvälinen yrityspalveluihin erikoistunut konserni.