Luottamus syntyy kokonaisesta läsnäolosta

Johtaminen | 08/01/2016

Kirjoittaja Azets Finland

 

Esimiestyötä, johtamisen kysymyksiä ja työyhteisöjen dynamiikkaa pohtiessamme nousee usein esiin kysymys ajankäytöstä. Mihin kaikki käytettävissä oleva aika ja energia suuntautuvat?

”Kunpa olisi enemmän aikaa esimiestyöhön!”

”Miten sen ajan käyttäisit? ”Käyttäisin sen ihmisten kohtaamiseen.” ”Haluaisin olla enemmän läsnä oman tiimini arjessa.”

Luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välille rakentuu yhteisen vuoropuhelun ja toista arvostavan käyttäytymisen tuloksena. Vaatii aikaa ja taitoa löytää yhteinen kieli. Luottamus rakentuu yhteisen kommunikoinnin tuloksena. Kyky havaita, kuunnella, kuulla ja huomioida kehittyy harjoittelemalla.

Hyvä vuorovaikutus edellyttää läsnäoloa. Onko läsnäolo fyysinen vai psyykkinen tila vai molempia? Olen omassa työssäni läsnä olemisen tarkastelun aitiopaikalla. Kun ihmiset saapuvat aamulla valmennustilaisuuteen, ensin saapuvat kehot, sitten päät ja sitten sydämet. Kaikki nuo tarvitaan samaan paikkaan, kun ollaan läsnä. Olemme kehittäneet itsellemme hämmästyttävän kyvyn irrottaa nämä kolme toisistaan. Kroppa istuu palaverissa, ajatukset mobiililaitteen väläyttämässä informaatiossa ja sydän saattaa sykkiä ihan jollekin muulle. Olemme paikalla, mutta emme kokonaisena.

Erään yrityksen toimitusjohtaja pohti esimiehen roolia ja sitä, mikä vaikutus esimiehen ja alaisen suhteeseen on sillä, kun istutaan fyysisesti eri puolilla maailmaa. Hän kertoi omakohtaisen esimerkin muutamien vuosien takaa. Oli kaksi henkilöä, joista toisen asemapaikka oli Kiinassa ja toinen istui esimiehen naapurihuoneessa samassa toimistossa Helsingissä. Esimiehellä oli mutkaton ja hyvä vuorovaikutussuhde sekä luja luottamus toisen kanssa ja toisen kanssa taas mikään ei tuntunut sujuvan. Arvaa kumpi heistä istui Kiinassa?

Vahva henkinen yhteys synnyttää yhteistä kieltä ja ymmärrystä. Se on vakaampi luottamuksen kulmakivi, kuin samassa fyysisessä tilassa oleminen ilman läsnäoloa kokonaisena. Jotkut kohtaamistani esimiehistä tuskailevat riittämättömyyden tunteen kanssa. He pohtivat, miten tässä nopeatempoisessa ja monimutkaisia rakenteita sisältävässä työelämässä pystyy kehittämään luottamukseen perustuvaa johtajuutta. Työnjohto-oikeus tuottaa myös juridisen aseman suhteessa työntekijöihin. On tilanteita ja vaiheita, joissa esimies joutuu rakentamaan johtajuutensa asemavallan varaan. Silloin on todennäköisempää, että arkipäivässä pieneltäkin tuntuvat asiat saattavat mutkistua ja saada ylisuuria mittasuhteita.

Jos esimies on saanut mahdollisuuden rakentaa työpaikalle vuorovaikutussuhteet, jotka perustuvat kunnioitukseen ja luottamukseen, asioilla on taipumus sujua paremmin. Työpaikalla näkyy hyvä tekemisen meininki. Yhteisen vuoropuhelun avulla tämä tehdään. Kummallakin osapuolella on vuorovaikutussuhteen rakentamisessa yhtä suuri osuus; 50 % / 50 %. Esimies voi hoitaa oman osuutensa niin taitavasti kuin ikinä pystyy, mutta jos toinen ei lähde mukaan, onnistuminen jää puolittaiseksi ja silloin jää käyttöön vain se johtaminen asemavallan kautta.

Taitava esimies ei yksin riitä, vaikka tahto olisi vahva. Olemmeko nyt tulleet siihen vaiheeseen, että esimiestyön kehittämisen rinnalle nostetaan yhtä merkityksellisinä työyhteisö- ja yhteistyötaidot?

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on talous-, palkka-, HR- ja neuvonantopalveluja sekä niitä tukevia teknologiaratkaisuja tarjoava yritys, joka palvelee asiakkaita henkilökohtaisesti niin digitaalisesti kuin paikallisesti.