Luottamus ja lojaalisuus – retroa vai ei?

HR | 18/05/2016

Kirjoittaja Azets Finland

 

”Olen pohtinut viime aikoina paljon luottamusta ja lojaalisuutta. Näillä sanoilla on ollut minulle aina suuri merkitys – siitä saakka kun valmistuin työelämään kolme vuosikymmentä sitten. Silloin oli itsestään selvää, että työnantajaan luotetaan ja yritystä kohtaan ollaan lojaaleita. Minulle se tarkoitti sitä, että ajattelin aina työnantajani etua – en omaani, en ryhmäni – vaan aina yritykseni. Muistan, kun yrityksen johto kertoi eräänä syksynä, että asiat eivät ole hyvin taloudellisesti. Olimme hämmentyneitä ja ihmeissämme, mutta hetken päästä istuimme yhdessä kahvipöydän ääreen ja mietimme, miten me voisimme yritystämme auttaa pahimman ajan yli. Pohdimme jopa sitä, kuinka paljon voimme tarvittaessa tulla vastaan omissa palkoissamme, jos ei muuta ratkaisua löydetä. Meillä oli vahva luottamus siihen, että kun ajat paranevat, yritys muistaa meidän panoksemme ja huomioi sen sopivan palkitsemisen kautta ja niin siinä sitten kävikin. Silloin.”

Mielenkiintoinen keskustelu jo pitkään työelämässä olleen konkarin kanssa sai minut miettimään luottamusta ja lojaalisuutta nyt meneillään olevassa työelämän murroksessa. Aihe on kiinnostava ja hiukan arkaluonteinenkin, etenkin tässä ajassa, kun monessa yrityksessä erilaisten henkilöstökyselyiden lopputulemana näyttää olevan se, että luottamus yrityksen johtoon on laskenut.

Onko siis niin, että jatkuva epävarmuus, rakenteiden muuttuminen, roolien uudelleen määrittäminen, tehostamistoimenpiteet, uusien prosessien ja työkalujen luoma teknologinen harha, jatkuvat kustannus- ja kannattavuustalkoot, työtapojen rajaaminen, yksilötavoitteiden korostaminen, keskittyminen määrään laadun kustannuksella, jatkuvasti kasvava sisäisten mittareiden määrä, valvonta ja jossain määrin jopa uhkaileminen ovat romuttaneet sekä luottamuksen että lojaalisuuden? Millainen merkitys luottamuksen ja lojaalisuuden katoamisella on motivaation ja sitä kautta sitoutumisen ja työtehon kannalta? Olemmeko hukkaamassa tärkeän yrityksen menestykseen, hyvän työnantajakuvan ja brändiin rakentamiseen liittyvän voimavaran, kun emme aidosti satsaa työntekijöiden luottamuksen ja lojaalisuuden vahvistumiseen?

Päätin kysyä asiaa sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat vasta työuransa alussa. ”Mitä luottamus ja lojaalisuus työelämässä tarkoittavat Sinulle?” Tämän empiirisen tutkimukseni voisi kiteyttää jotenkin seuraavasti: ”Olen työurani alussa. Minun pitää jatkuvasti miettiä, kuinka voin laajentaa osaamistani, että pärjään nyt ja tulevaisuudessa kilpailussa, joka on kovaa hyvien työpaikkojen osalta. Haluan työskennellä sellaisessa yrityksessä, missä oikeasti ymmärretään, että yksilöillä on erilaisia tavoitteita ja erilaisia työtapoja ja niitä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Esimiestyöllä on myönteinen merkitys vain silloin, jos esimies on ymmärtänyt oman roolinsa osaamisen kehittymisen ja hyvän työn tekemisen mahdollistajana. Muussa tapauksessa esimiehellä voi olla suorastaan negatiivinen vaikutus lojaalisuuden ja sitä kautta sitoutumisen kannalta.”

Luottamusta ja lojaalisuutta työelämässä kuvattiin seuraavalla tavalla. Pitää olla luottamus siihen, että sovitut asiat hoidetaan ilman tunnetta ”kyttäämisestä”. Työtavat voivat vaihdella, kunhan yhdessä sovittu tulos saavutetaan sovitussa ajassa. Osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen on selvästi keskiössä. Tämä on asia, mihin työnantajan kannattaa ehdottomasti panostaa entistä enemmän tulevaisuudessa. Raha ei ole aina ratkaiseva tekijä, palkka ei saa tippua, mutta ei sen tarvitse aina noustakaan, mikäli lisäarvo syntyy ammattitaidon kehittymisen kautta. Hiukan yllättäen arvot ja ”aikuisten oikeasti” niiden mukaan toimiminen tuntuvat olevan tärkeitä kivijalkoja. Samoin keskinäinen kunnioittaminen ja ammattitaidon arvostaminen sekä hyvä käyttäytyminen työyhteisössä nousevat vahvasti esille. Jaksaminen halutaan varmistaa sillä, että työn ja vapaa-ajan välillä vallitsee parempi tasapaino. Tavoitellaan parempaa tasapainoa, kuin mitä keskustelukumppaneiden vanhemmilla on ollut. Pelkkä puhe siitä, että työntekijä on yrityksen tärkein voimavara ja hyvä tulos tehdään hyvien tekijöiden kautta, ei yksinään vahvista sen enempää luottamusta kuin lojaalisuuttakaan, vaan saattaa tuntua jopa työntekijöiden älykkyyttä aliarvioivalta. On tärkeää muistaa, että luottamus ja sitä kautta lojaalisuus ansaitaan teoilla.

Isoja kysymyksiä nousi mieleeni: Miten luottamusta voidaan tässä epävarmassa ajassa vahvistaa? Mitä lojaalisuus tässä ajassa oikein tarkoittaa? Kenelle työntekijän pitää loppupelissä olla lojaali? Millä teoilla luottamus ja hyvien työntekijöiden lojaalisuus ansaitaan?

Epävarmuus on selkeästi uusi normaali. Itse ajattelen asiasta niin, että kun huolehdin vastuullisesti oman perustehtäväni vaatimasta ammattitaidosta ja osaamisesta, ymmärrän oman vastuuni hyvän työyhteisön rakentavana jäsenenä, käyttäydyn hyvin ja toisia ihmisiä arvostavasti, autan niin kollegoita kuin omaa esimiestänikin, huolehdin omasta ja hiukan muidenkin jaksamisesta, pärjään muuttuvassa työelämässä paremmin. Haluan myös ajatella, että jos pystyn sisäistämään kaiken edellä mainitun ja tekemään sen näkyväksi omassa arjessani, tulen samalla olleeksi lojaali sille taholle, joka mahdollistaa tämän kaiken, eli parhaassa tapauksessa omalle työnantajalle, jolloin kumpikin osapuoli voittaa.

On hyvä muistaa, että ihmisillä on tarve tulla kuulluiksi. Miten voimme vahvistaa aitoa kuuntelemista arjessa? Ihmisillä on tarve tulla nähdyiksi. Miten voimme varmistaa, että ymmärrämme näkemämme perusteella paremmin työntekijöiden aitoa arkea ja osaamme sen perusteella tehdä päätöksiä, jotka kohtelevat arvostavalla tavalla tekijöitä – sitä yrityksen voimavaraa? Ihmisillä on edelleen tarve kuulua ryhmään. Miten voimme varmistaa, että epävarmoissakin tilanteissa ihmiset kokevat riittävää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta? Mitä yritys voi tehdä, mikä on yksilön oma vastuu?

Työyhteisön toimivuus nousee tässä ajassa merkittävän tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Voisiko Googlen tekemää tutkimusta siitä, miten rakennetaan täydellinen tiimi hyödyntää myös hyvän – ei edes täydellisen työyhteisön rakentamisessa? Google tuli siihen tulokseen, että tärkeintä menestymisen kannalta on varmistaa riittävä turvallisuuden tunne tekijöille. Samalla kun työntekijän on entistä tärkeämpää ymmärtää oman osaamisen, oman tekemisen ja työtapojen sekä oman käyttäytymisen merkitys työyhteisöä vahvistavana asiana on työnantajan pyrittävä luomaan turvallisuuden tunnetta tekijöilleen. Vastuu työyhteisön toimivuudesta on siis kaikilla, niin yrityksen johdolla kuin kaikilla sen työntekijöilläkin. Työyhteisöissä tarvitaan nyt entistä enemmän sitä kuuluisaa SISUA, talkoohenkeä ja riittävää turvallisuuden tunnetta. Yhdessä olemme aina enemmän, niin on ollut ”retro-aikoina”, niin on nyt ja niin on etenkin tulevaisuudessa.

Kirjoittajasta Azets Finland

Azets on teknologiavetoinen osaamiseen erikoistunut yritys, jolla on pohjoismaiset juuret. Tarjoamme yrityksille joustavia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Yhdistämme datan, teknologian ja asiantuntemuksemme kokonaisuudeksi, joka tuottaa arvoa asiakkaillemme. Azets on osa CogitalGroupia, joka on kansainvälinen yrityspalveluihin erikoistunut konserni.