Usein kysytyt kysymykset Brexitistä

Taloushallinto | 12/01/2021

Kirjoittaja Totti Hämäläinen

 

Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pääsivät sopuun Brexitin jälkeisestä yhteistyöstään, kun jouluna julkistettiin historiallisen suuri sopimus osapuolten välillä. Yli 2000 sivua pitkässä sopimuksesta huolimatta moni asia muuttui 1.1.2021 alkaen, kun Yhdistynyt kuningaskunta ei enää ole osa Euroopan unionia.

Tässä tekstissä käymme yleisellä tasolla läpi Azetsilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja annamme joitakin vinkkejä, mitä huomioida liiketoiminnassa. Blogissa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan viitataan Britannia-sanalla tai lyhenteellä ”UK”.

Mahdollisissa kysymyksissä teitä palvelee Azetsin lakipalvelut osoitteessa lakipalvelut@azets.com.

Mitä oikeastaan on tapahtunut?

Brexit astui varsinaisesti voimaan 31.1.2020, kun Britannia jätti yli 47 vuoden jälkeen Euroopan unionin. Tammikuussa 2020 EU ja UK sopivat kuitenkin erosopimuksesta, joka tuli voimaan 1.2.2020 alkaen. Erosopimuksessa sovittiin siirtymäkaudesta vuoden 2020 loppuun asti, jonka aikana käytännöt eivät juuri muuttuisi.

Jouluna 2020 UK ja EU pääsivät sopimukseen siitä, miten tuon siirtymäkauden jälkeen meneteltäisiin. Vaihtoehtona olisi ollut täysin sopimukseton tila, jolloin erilaisista tavaroista olisi pidätetty tullia ja Britanniaa olisi kohdeltu EU:ssa täysin ulkopuolisena valtiona.

Kantavana ajatuksena on säilyttää molemmille osapuolille tärkeitä elementtejä, joista yksi on tavaroiden täysin tulliton ja kiintiötön kohtelu osapuolten välillä. Samoin muun muassa sosiaaliturvaan, lainkäyttöön, tietosuojaan ja kalastukseen on tullut helpottavia tekijöitä. Viranomaiset ovat soveltaneet lisäaikaa 1.1.2021 alkaen, jotta EU:n jäsenmaiden parlamentit saavat aikaa sopimuksen hyväksymiselle.

Mitä tapahtuu 1.1.2021 jälkeen?

Moni asia kuitenkin muuttuu, sillä Britannia ei enää jatkossa ole EU-maa. Tässä käsittelemme muun muassa tavaraliikennettä, palveluiden tarjoamista, verotusta ja arvonlisäverotusta, työntekoa, tietosuojaa, yhtiöoikeutta ja rahoitusta koskevia asioita.

1. Tavaraliikenne välillä EU-UK

Jatkossa EU:hun tavaraa tuova taho tarvitsee EORI-numeron tullimuodollisuuksia varten. EORI-numero on hieman kuten yritystunnus tullia ja tuontia ja vientiä varten. Tämä pätee myös britannialaisiin yrityksiin. Toisaalta Britannian rajallekin voi tulla uusia menettelyitä, jos tuotteita viedään EU:sta Britanniaan. Tämä kannattaa varmistaa esimerkiksi kauppakumppaneiden kautta UK:sta.

Tavarakauppa ei enää ole EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaa kaupankäyntiä, vaan sitä käsitellään maahantuontina ja – vientinä EU:n ulkopuolella sijaitsevaan ”kolmanteen valtioon”. Tämä tarkoittaa lisävaatimuksia tarvittaviin asiakirjoihin ja muihin mahdollisiin lupamenettelyihin. Toimitusketjut tulevat todennäköisesti hidastumaan (ja kallistumaan) tullimuodollisuuksien takia.

Mikäli kauppaa käydään mitenkään kemikaaleihin, rakentamiseen, elintarvikkeisiin liittyen tai tuotteet koskevat jotenkin yleistä järjestystä, turvallisuutta, terveyttä tai energia-alaa, on tuotteilla todennäköisesti erityisiä vaatimuksia, ennen kuin niitä saa tuoda EU:hun. Lähtökohtaisesti UK:ssa myönnetyt luvat ja sertifikaatit eivät ole voimassa enää 1.1.2021 alkaen EU:ssa.

2. Palvelut välillä EU-UK

Jotta britannialaiset yritykset voivat toimia EU:n sisämarkkinoilla, niiden on osoitettava noudattavansa sääntöjä, menettelyitä ja sertifikaatteja, jotka on asetettu edellytykseksi palveluiden tarjoamiselle EU:n sisämarkkinoilla. Vaatimukset on usein asetettu kansallisessa lainsäädännössä. Yritysasiakkaiden tulisi varmistaa, että Britanniassa tai muissa kolmansissa maissa sijaitsevilla yhteistyökumppaneilla on asianmukaiset luvat ja sertifikaatit EU:n sisämarkkinoilla toimimiseksi.

Mikäli Britanniassa on myönnetty ammattipätevyyksiä, niitä ei automaattisesti tunnusteta EU:ssa. Tällä on vaikutusta muun muassa lääkäreihin, hoitajiin, hammaslääkäreihin, farmaseutteihin, eläinlääkäreihin, insinööreihin ja arkkitehteihin. Brexitillä ei ole vaikutusta niiden ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuksiin, jotka ovat saaneet ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen ennen siirtymäkauden päättymistä (31.12.2020).

3. Verotus ja ALV

Arvonlisäveron (ALV) maksamista ja palauttamista koskevat säännöt muuttuvat 1.1.2021 sekä palveluiden että tavaroiden osalta, jotka kulkevat EU–UK-rajan yli. Tavarat pitää tulliselvittää ja maahantuonnista voi joutua maksamaan myös arvonlisäveroa. Arvonlisäveron palautus onnistuu niin sanottua hidasta menettelyä noudattaen anomalla arvonlisäveron palautusta.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä on huomioitava, että aiemmin Britanniasta vapaaehtoisesti rekisteröitynyt ei ole tarvinnut veroedustajaa. Jatkossa tietyin edellytyksin veroedustaja tarvitaan ja Verohallinto voi sellaista yritykseltä vaatia.

Arvonlisäverotuksessa ei voida soveltaa enää kaukomyyntiä koskevia säännöksiä, sillä kaukomyyntiä voi määritelmällisesti tapahtua ainoastaan EU:n sisämarkkinoilla. Poikkeuksia tähän ja moneen muuhunkin arvonlisäverokäsittelyyn aiheuttaa Pohjois-Irlannin tilanne, vaikka se onkin osa Britanniaa. Pohjois-Irlannin osalta on sovittu merkittäviä erityisiä sääntöjä, joita on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Valmistevero aletaan periä valmisteveron alaisista tuotteista, kuten alkoholijuomista ja tupakkatuotteista, jotka tuodaan EU:n arvonlisäveroalueelle UK:sta. Valmisteveron kustannuksen lisäksi, mikäli Britanniassa aletaan periä ALV-maksua maastaviennistä, tulee se olemaan yrityksen kulu, jos ALV:ia ei voida saada hyvitettyä tai palautettua.

4. Työnteko ja lähetyt työntekijät

Kun UK poistuu EU:n sisämarkkinoilta, sillä on vaikutusta myös lähetettyihin työntekijöihin. Työvoiman vapaa liikkuvuus pysähtyy EU–UK-rajan yli. Erosopimuksessa 1.2.2020 alkaen on sovittu kantavana ideana, että myönnetty ja ansaittu sosiaaliturva säilyy.

Ennen siirtymäkauden loppua 31.12.2020 asti myönnetyt A1-todistukset eli sosiaaliturvatodistukset pysyvät voimassa siihen saakka kuin A1-todistus on myönnetty, jos työskentely jatkuu keskeytyksettä. Lähetetyillä työntekijöillä A1-todistukset pysyvät voimassa siihen asti, kun ne on myönnetty ja lisätietoa saa tarvittaessa asianmukaisilta viranomaisilta, Suomessa eläketurvakeskukselta.

Ulkomaantyön ja oleskelulupien osalta Britanniasta Suomeen lähetetyn työntekijän tulee vaihtaa oleskelulupansa EU-rekisteröinti ns. erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen 30.9.2021 mennessä. Suomesta Britanniaan lähetettyjen työntekijöiden tulee tehdä hakemus uudesta oleskeluluvasta EU Settlement Scheme -rekisteröintijärjestelmän kautta 30.6.2021 mennessä.

5. Tietosuoja

Tietosuojan osalta moni kysymys on vielä avoinna, vaikka EU–UK-sopimuksessa on sovittu tietosuojaa koskevista asioista. Tällä hetkellä Euroopan unionin komissio pystyy yksipuolisesti määrittämään, onko esimerkiksi tietosuojan taso UK:ssa tarvittavalla tavalla ja saako tietoja luovuttaa turvallisesti Britanniaan, jota käsitellään jatkossa niin sanotusti ”kolmantena maana”, EU:n ulkopuolisena.

Niin kauan kuin edellä mainittua vastaavuuspäätöstä ei ole tehty, on tietoja siirrettäessä tai luovutettaessa UK:hon huomioitava mahdolliset tarpeelliset erityiset sopimukset, kuten komission mallisäännöt tietojenluovutuksesta – ja jopa sen yli menevät varotoimet tapauskohtaisesti.

Mikäli henkilötietoja käsitellään Suomessa, niin niihin kuitenkin noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä, johon myös GDPR kuuluu – huolimatta siitä, minkä maan kansalaisten tietoja esimerkiksi palkkahallinnossa käsitellään.

6. Yhtiö- ja sopimusoikeus

Sopimuksien ja tuomioiden täytäntöönpano vaikeutuu, kun 1.1.2021 alkaen ei enää sovelleta tuomioiden rajat ylittävää tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU:n ja Britannian välillä. Tuomittujen saatavien perintä hidastuu ja vaikeutuu eikä esimerkiksi UK:ssa annettuja tuomioita voida panna täytäntöön yhtä nopeasti kuin nykyään. Oikeuspaikkalausekkeita ja lainvalintasääntöjä kannattaa pitää silmällä varsinkin kansainvälisissä sopimuksissa, kun toimeenpano vaikeutuu.

Toinen kysymys on mahdollisten lisäkustannusten aiheutuminen tullimuodollisuuksista ja muista menettelyistä. Onko sopimuksessa varauduttu tällaisiin tilanteisiin, saako asiakkaalta laskuttaa lisäkuluista aiheutuvat haitat esimerkiksi pitkissä projektisopimuksissa tai muissa liikesopimuksissa?

Britanniaan perustetut yritykset ovat 1.1.2021 alkaen kolmansien maiden yrityksiä, eikä niitä tunnusteta EU:ssa automaattisesti ja tunnustamiseen sovelletaan jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi Britanniaan sijoittautuneita eurooppayhtiöitä (erityinen eurooppaoikeudellinen yhtiömuoto) ei enää pidetä eurooppayhtiöinä eikä niitä tunnusteta automaattisesti EU:ssa. EU:n sääntelyä rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin ja muihin yrityksiä hyödyttäneisiin veroetuuksiin ei sovelleta enää UK:hon. Sen sijaan Britanniaan sijoittautuneiden yritysten sivuliikkeet tai tytäryritykset Euroopassa jatkavat toimintaa kuten ennen.

7. Rahoitus

EU:n ja UK:n välinen sopimus ei kattanut finanssisektoria, minkä takia tilanne on osittain avoin. Kolmansien maiden luottolaitostoiminnalle on EU:ssa asetettu erityisiä vaatimuksia. Britanniassa myönnetyt luvat, lisenssit ja sertifikaatit eivät lähtökohtaisesti ole voimassa Euroopan unionissa, ellei niitä erikseen tunnusteta.

UK tulee jatkossakin olemaan SEPA-alueen jäsen, mikä helpottaa yhteistä maksuliikennettä. On kuitenkin epäselvää, tuleeko britannialaisille rahoituslaitoksille erityistä sääntelyä ja voivatko ne käyttää SEPA-aluetta yhtä tehokkaasti kuin ennenkin, mikä voi johtaa hitauteen ja hintojen nousuun.

Lisäksi erilaisia luottoja ja rahoitusta koskevia sääntöjä, jotka ovat tulleet EU-oikeudesta, ei enää sovelleta britannialaisiin yrityksiin. Erilaisiin tileihin ja luottoihin ei sovelleta esimerkiksi samanlaista kuluttajansuojaa ja läpinäkyvyyttä eikä pankkeja sido EU:n vakavaraisuusvaatimukset tai muut kriteerit. Suuri osa luotonottajia koskevasta sääntelystä on tullut nimenomaan EU-sääntelynä.

 

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat tiedon mm. uusimmista blogeistamme, ajankohtaisista webinaareistamme ja asiantuntijoidemme kirjoittamista oppaista ensimmäisten joukossa.

Kyllä. Haluan saada Azetsilta uutiskirjeen, tietoa palveluista, kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin.

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Kirjoittajasta Totti Hämäläinen

Totti työskentelee Legal Advisorin tehtävissä Azetsin lakipalveluissa sopimusten, yritysjuridiikan ja verotuksen parissa.