Muutos ja oppiminen luovat uutta tietoa, jonka hankintaan ja jakamiseen kaikki organisaation jäsenet voivat osallistua. Organisaatio oppii, muistaa ja unohtaa mutta myös luo uutta ja kehittyy jäsentensä kautta. Paljon puhutun digitalisaation ansiosta syvällinen toimintojen kehittäminen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Tieto ja sen myötä osaaminen ovat tutkimusten mukaan tuotteistuneet ja täten myös välineellistyneet. Myös vuorovaikutustavat ovat muuttumassa, sillä ne siirtyvät yhä selkeämmin verkkoon aiheuttaen sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemistä teknistymisen ja sovelluskäytön kautta.
Henkilöstön tieto ja osaaminen ovat kaikkiaan kehittämisen ’primus motor’ – ainoa älykkyyden ja luovuuden lähde organisaatiossa. EU:n tietosuoja-asetus astui siirtymäaikoineen juuri voimaan ja edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa tietojen seuranta- ja tarkastusmahdollisuutta koko tietoprosessin ajalta. Yksilön kannalta ajatus omien tietojen keräämisen, käytön ja jakamisen kokonaisuudesta on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi. Miksi ja mitä tietoa yksilö- ja organisaatio- sekä yhteiskunnallisella tasolla halutaan antaa ja kerätä sekä jakaa. Tietopolitiikan työryhmä onkin valmistelemassa LVM:n johdolla tietopoliittista selontekoa, jossa eräs painopiste on tekoälyn hyödyntäminen. Kestävän ja eettisesti laajan tietopolitiikan ohjaava vaikutus on tervetullut lisä tietoyhteiskunnan monitasoisuuteen. Vaikka monet asiat voidaankin automatisoida ei osaamistarve katoa mihinkään, päinvastoin taustalla on tunnettava tietoon liittyviä entistä laajempia kokonaisuuksia.
Liiketoiminta ja työ ovat muuttuneet digitalisaation ansiosta. Digitalisaatio mahdollistaa syvällisen toimintojen kehittämisen ja tukee globalisoitumisilmiön hallintaa. Maailmasta on tullut globaali kylä. Eräs mielenkiintoinen tekijä on myös monikulttuurisuuden lisääntyminen. Toisaalta työsuhteiden luonne on selkeästi muutoksessa, sillä määräaikaisten, osa-aikaisten, opiskelijoiden ja vuokratyöntekijöiden sekä ulkoistusten määrä on kasvanut – henkilöstön rakenne työsuhteen luonteen mukaan on yhä jakautuneempi. Henkilöstön kehittämisen kannalta tämä merkitsee uusia ja merkittäviä haasteita niin osaamiseen kuin siitä palkitsemiseenkin.
Haaga-Helian ja Azetsin yhteistyö käytännössä
Kaikkiaan verkostoituminen ja syvällisen yhteistyön merkitys ovat nykyisin nousseet tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan menestyksellisessä johtamisessa ja sen vaatiman osaamisen kehittämisessä. Haaga-Helian ja Azets Insight Oy:n partneruus on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Yhteistyön puitteissa kehitetty Palkka-asiantuntijuuden opintojakso on hyvä esimerkki yhteistyön käytännöllisyydestä. Se toteutettiin yritysten tarpeista yhteistyössä Haaga-Helian ja HR-palveluyritysten kanssa vastaamaan palkka-asiantuntijuuteen liittyvään kasvavaan kysyntään ja kohdealueen osaamisen kehittämiseksi. Opintojaksolla tutustutaan laajasti palkka-asiantuntijan työnkuvaan ja vastuisiin sekä tarvittavaan asiakaspalveluun, opitaan myös palkkaohjelmiston käyttöä sekä opiskellaan kokonaispalkitsemiseen liittyviä asioita. Azets oli mukana opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa.
Palkka-asiantuntijuusopintojen jatkoksi ja asiantuntijuuden kehittämiseksi on luotu myös suuntautumisopintojen työharjoittelujakso, jossa keskitytään syventämään kohdealueen tieto- ja osaamisperustaa henkilöstöpalveluyrityksissä opintojen erikoistumisvaiheessa suoritettavan työharjoittelujakson kautta. Samalla yritykset pääsevät ennakoivasti tutustumaan paremmin opiskelijoihin ja heidän osaamiseensa mahdollista rekrytointia ajatellen. Täten yritykset saavat juuri heidän tarpeisiinsa koulutettua osaavaa työvoimaa opiskelijoista. Työharjoittelujakson aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan laajempiin kokonaisuuksiin ja yrityksen toimintaan sekä osallistumaan asiakasprojekteihin.
Lisäksi opintojaksoilla on saatu käytännöllistä tietoa HR-prosessien tehostamisesta ja niihin liittyvien tietojen hyödyntämisestä. Opiskelijoiden harjoittelu HR-tietojärjestelmillä on tuonut uusia ideoita ja soveltamis-mahdollisuuksia sekä kehittämistarpeita myös yrityksen näkökulmasta. Kattava ja joustava yhteydenpito partnereiden välillä sekä opiskelijoiden opinnäytteiden, harjoitustöiden ja tutkimusprojektien toteuttaminen ovat avanneet uusia potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia.
Nimikkoluokan käyttö on opetustilanteissa aktiivista ja opiskelijat tuntevatkin neuvottelu- ja luokkatilat paremmin jo yritysnimen perusteella. Lisäksi on syytä mainita, että syksyllä jo neljättä kertaa alkava Tulevaisuuden tietoasiantuntija -koulutuskin luotiin aikoinaan juuri yritysten tietoasiantuntijuuden kehittämistarpeisiin.
Kaikkiaan korkeakoulujen ja yritysten laajahko ja pitkäjänteinen yhteistyö on merkittävä tekijä kestävän kehityksen ja menestyksen tiellä. Siitä hyötyvät yritysten ja korkeakoulujen lisäksi myös opiskelijat. Tällaista yhteistyötä voi suositella koko liiketoiminnan arvoketjulle.
Jaa tämä sivu
