Kannattaako osaamis­kartoituksia tehdä?

HR

by  Leena Rautiainen

22/02/2018

Kannattaako näitä osaamiskartoituksia tosiaankin vielä tehdä? Tätä kysyi asiakas, joka oli hetkeä aiemmin kertonut yrityksensä kaipaavan tietoa menestyksen kannalta kriittisistä osaamisista. Samalla hän toivoi löytävänsä helpotusta työhön, josta oli edellisessä työpaikassa jäänyt rasittava jälkimaku.

Ymmärrän tämän henkilön turhautumisen. Olen kuullut lukemattomien henkilöstövastaavien kertomuksia turhauttavista osaamiskartoituksista, joissa hankkeesta on kadonnut punainen lanka detaljien paljoudessa. Työ on koetellut kärsivällisyyttä, venynyt ja vanunut.

On siis oikein kysyä, kannattaako nähdä vaiva – ja jos niin millaisin eväin.

Ei kannata

Osaamiskarttaharjoitus vaatii paneutunutta ja osaavaa otetta. Siihen kuluu työaikaa silloinkin, kun antaa työläimmät työvaiheet konsultin hoidettavaksi. Hommaan ei kannata ryhtyä, mikäli tavoite on epämääräinen eikä johto malta paneutua asiaan lainkaan.

Osaamiskartoitus muuttuu pakkopullaksi erityisesti silloin, kun tarvittavia osaamisia ei ole hennottu karsia eivätkä tärkeät osaamiset enää erotu vähemmän tärkeistä ylipitkässä listassa… seurannan työläydestä puhumattakaan. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun kartoituksen tavoitteita ei ole täsmennetty riittävästi.

Harjoitukseen ei myöskään kannata ryhtyä, mikäli osaamistarpeet kootaan pikaisesti työntekijöitä kuulematta, yleisiä listoja reseptien tapaan kopioiden.

Kannattaa sittenkin

Osaamiskartoituksen ja sitä edeltävän osaamistarpeiden kokoamisen edut ovat silti ilmeisiä. Onnistuneen ja riittävän rivakan osaamiskartoituksen tuloksena työntekijät tietävät, millaista osaamista heiltä odotetaan. Organisaation kaikki osaaminen saadaan näkyviin ja tarvittaessa käyttöön. Osaamista voidaan kehittää ja hankkia toiminnan tarpeisiin systemaattisesti ja ennakoiden.

Osaamiskartoitusten hyötyjä ei tarvitse odottaa osaamistasojen arviointiin asti. Kokemuksemme mukaan jo osaamistarpeiden kokoaminen itsessään auttaa jakamaan ja kehittämään osaamista, jos se tehdään osallistaen, työprosesseja kirkastavien työpajojen avulla. Yksi asiakas totesikin hankkeemme loppuarviossa: ”Työpajojen hyvä henki palveli oppimista ja yhteistyötä.”

Kokemus opettaa

Osaamistarpeiden kokoaminen voidaan siis tehdä innostavasti ja osallistavasti. Kokonaisuuksien hahmottamista helpottavat työpajat ja kimppahaastattelut ovat yksilöhaastatteluja antoisampia. Keskusteluja on syytä kohdistaa enemmän varsinaiseen toimintaan: mikä haastaa, mitä kehittäisit. Tällöin saadaan osaamisten ohella parempi ymmärrys toiminnan pullonkauloista.

Osaamismatriiseja eli osaamistarpeiden listoja ei myöskään ole syytä hioa täydellisiksi. Lista on itse asiassa tarkoituksenmukaisempi viimeistellä yhdessä työntekijöiden kanssa, jolloin saavutetaan sekä parempi laatu että sitoutuminen. Viime kädessä tärkeintä on kuitenkin keskustelu tarvittavista osaamisista: mitä itse kunkin tulee osata onnistuakseen työssään. Ja mitä kaikkea osaamista työntekijöillä jo on, yhteisen hyvän rakentamiseksi.

Leena Rautiainen

About Leena Rautiainen

Senior Advisor, Azets