Nyt ei puhuta huonosta käytöksestä vaan toisesta rumasta asiasta eli ikärasismista. Kirjoitin kesällä nuorien kesätyöntekijöiden huomioimisesta työpaikoilla. Nyt on aika puhua varttuneemmista. Paljon kuulee puhuttavan, että ei tässä iässä enää kannata. Ei kukaan tuon ikäistä palkkaa. Oppiiko se enää mitään? Eroja on varmaan toimialojenkin välillä, mutta väitän, että suurin ongelmatekijä tässä asiassa löytyy meidän jokaisen korvien välistä.

Entä kuka sitten on ”liian vanha”? Riippuu varmaan siitä keneltä kysyt, että missä kulkee tämä maaginen ikäraja, jonka yläpuolella olet ”liian vanha” johonkin. Teini-ikäisen mielestä 35-vuotias lienee ikäloppu ja toinen taas kommentoi, että tämän päivän kuusikymppinen vastaa 60-luvun nelikymppistä.

Näin juristina täytyy jo ihan ammatinkin puolesta muistuttaa pykälistä. Sekä työsopimuslaissa että yhdenvertaisuuslaissa kielletään ihmisten kohtelu eriarvoisesti ilman pätevää syytä. Mutta on tässä asiassa muitakin huomionarvoisia asioita, joita jokaisen yritysjohtajan ja esimiehen, yhtä hyvin kuin jokaisen työyhteisön jäsenen kannattaa ottaa huomioon. Paitsi inhimillisyyden, niin myös organisaation tehokkaan toiminnan ja viime kädessä kannattavuuden takia.

Kaikissa ikäryhmissä on hyvät ja vähemmän hyvät puolensa

Päältä nelikymppisillä voi toki olla jo jotain terveydellisiä ongelmia. Tai sitten tiukkaan istuvia vanhentuneita näkemyksiä ja vahva usko siihen, että ennen kaikki oli paremmin. Kun itse aloitin nykyisen tyyppisiä hommiani vuonna 2002 ja lähdin pitämään esim. työoikeuden kurssia jonnekin, niin pakkasin laukkuun mukaan vinon pinon kalvoja, joita sitten innolla heijastin yliolan heittimellä koulutustilan taululle. Suurin pelko tekniikasta oli tuolloin, että heittimen lamppu oli palanut. Tänä päivänä jokainen luentoa tai jotain muuta esitystä pitänyt tietää sen tuskan, kun tekniikka ei vain pelitä, eikä kukaan tiedä miksi. Toista se oli ennen.

Toisaalta tuossa ikäluokassa ei välttämättä enää eletä ns. ruuhkavuosia. Lapset ovat monella jo sen verran isoja, että keskeneräisiä töitä ei tarvitse hosua valmiiksi tai lykätä huonolla omalla tunnolla seuraavaan päivään koska pitää ehtiä ehdottomasti tiettyyn aikaan päiväkodille tai alakoulun iltapäiväkerhoon. Työt ehtii tehdä rauhassa loppuun. Jotenkin kummassa päivään tuntuu tulevan lisää aikaa. Väitän myös, että tästä seuraa parempaa työn jälkeä, kun ei tarvitse revetä moneen suuntaan. Hommat kun voi tehdä joko kunnolla tai ne voi tehdä uudestaan.

Jo mainittujen luutuneiden asenteiden voi katsoa kääntöpuolenaan sisältävän myös melkoisen määrän kokemusta, josta parhaassa tapauksessa hyötyvät myös työyhteisön nuoremmat jäsenet. Kokemus tuo myös varmuutta omaan toimintaan. Tällä sloganilla eräs pankkiryhmä mainosti taannoin mainoksessa, jossa nuori pastori takelteli vihkiessään selvästi vanhempaa kollegaansa, joka sitten vaivihkaa avusti tätä nuorta mitä pitää sanoa. Ei siis tarvitse hötkyillä niin paljon, kun pystyy jo kokemuksesta ennakoimaan tilanteita.

Itselleni tuli viime keväänä eräänlainen ”Déjà vu” tämän EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR-uudistuksen myötä. Vuonna 2004 ollessani työnantajaliitossa hommissa ihmeteltiin kovasti, että miten yritykset selviävät vuoden 2005 alusta voimaan astuvasta Tasa-arvolain uudistuksesta, jossa vaadittiin tasa-arvosuunnitelman tekoa, palkkakartoitusta ja vielä sukupuolivaikutusten arviointeja. Puhuttiin ”suvauksesta”. Silloinen Työministeriökin hämmensi soppaa tuottamalla kirjasen, jonka nimi oli muistaakseni ”Sukupuolivaikutusten arviointi ei ole vaikeaa”. Tuosta oppaasta huolimatta tilanne vuoden 2004 lopussa tuntui kovin sekavalta. Mutta kummasti tuostakin selvittiin, ja niin selvittiin GDPR:n voimaantulostakin.

Parhaissa työyhteisöissä on kaikenikäistä porukkaa

Ylipäänsä mielestäni parhaat työyhteisöt sekä ilmapiiriltään, että tehokkuudeltaan ovat niitä, joissa on kaikenikäistä ja –näköistä porukkaa. Näin keittiöpsykologina tiedän, että kun pistetään eri tavalla ajattelevia ihmisiä yhteen pohtimaan uusia ideoita, niin yleensä tämä tuottaa enemmän ja monipuolisempia ideoita kuin pelkästään täsmälleen samoin ajattelevien keskinäisen kehumisen kerho saisi aikaiseksi. Ja lisäksi, harva meistä kai haluaa sisimmässään olla vain jonkun toisen klooni?

”Olkoon Voima kanssasi Luke”, sanoi jo aikoinaan muinaisella 80-luvulla Tähtien Sodassa Jedi-mestari Yoda, ikä 900 vuotta.

Mika Pahlsten

About Mika Pahlsten

Legal Advisor, Azets