Ajantasainen konsernirapor­tointi kriisiaikana

Taloushallinto | 23/04/2020

Kirjoittaja Jenni Vesterinen

 

Koronan vaikutukset ovat poikkeuksellisen nopeita ja laaja-alaisia. Valtiovarainministeriön laatiman taloudellisen katsauksen (16.4.2020) mukaan BKT supistuu Suomessa 5,5 % tänä vuonna – ja vielä enemmän, jos rajoitustoimet jatkuvat pidempään kuin 3 kuukautta. Pandemian aiheuttama talouden hyytyminen on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se vaikuttaa samanaikaisesti sekä kysyntään että tarjontaan. (Valtiovarainministeriön julkaisut: Taloudellinen katsaus, kevät 2020. Viitattu 16.4.2020.)

Pandemian vaikutukset eivät välttämättä näy vielä alkuvuoden luvuissa, mutta talouden alavire painaa yritysten loppuvuoden näkymiä lähes toimialasta riippumatta. Miltä näyttää yrityksen koko vuosi tai ensi vuosi? Pidemmän aikavälin ennustaminen on nykytilanteessa haasteellista.

Monessa konsernissa pohditaan nyt koronan vaikutuksia

Peruvatko asiakkaat sovittuja tilauksia? Tyrehtyykö uusien tilausten kanta? Miten olisi järkevintä sopeuttaa kulurakennetta muuttuneisiin olosuhteisiin? Kestääkö kassa? Minkälaisia vaateita yrityksen rahoittajat asettavat meille? Mistä saada lisärahoitusta? Miten neuvotella helpotuksia nykyisiin lyhennysehtoihin?

Kun toimintaympäristöön tulee muutoksia, korostuu ajantasaisen ja laadukkaan taloudellisen raportoinnin merkitys. Kun yritykset tyypillisesti laativat konsernitilinpäätöksen kuukausittain, kvartaaleittain tai kerran vuodessa, voi nyt olla perusteltua siirtyä tiheämpään raportointisykliin – kuukausittaisesta jopa viikoittaiseen.

Raportointitiheyttä kasvattamalla parannetaan seurantaa ja tietoa konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toteutuneet reaaliaikaiset konserniluvut toimivat pohjana tulevien kuukausien ennusteille. Jatkuva ja reaaliaikainen raportointi sekä seuranta helpottavat tulevien kuukausien ennustettavuutta. Ennakointi ja reagointi ovat ongelmatilanteissa avainasemassa.

Yrityksen toiminnan jatkuvuus on olennaista yrityksen kaikille intressitahoille. Ilman asianmukaista raportointia ei voida tehdä perusteltuja yrityksen liiketoimintaa koskevia päätöksiä. Konsernitilinpäätöksessä konsernin tulos ja taloudellinen asema esitetään siten kuin konserniyhtiöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Kun konserniyhtiöiden keskinäiset toimet eliminoidaan, saadaan parempi kuva konsernin muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta kuin yksittäisten konserniyritysten lukuja tarkastelemalla.

Jos yritys tarvitsee lisärahoitusta, on tuki- ja lainahakemusten liitteeksi lisättävä yrityksen ajantasaiset luvut. Rahoittajat ja sijoittajat eivät useinkaan ole kiinnostuneet yksittäisten konserniin kuuluvien juridisten yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, sillä konsernin sisäiset rahoitusjärjestelyt sekä konserniavustus saattavat muuttaa yksittäisen yhtiön tunnuslukuja olennaisesti. Konserniluvut toimivat tunnuslukuanalyysin ja lainojen kovenanttiehtojen laskennan pohjana. Ajantasaisten taloustietojen tulee olla käytettävissä koko konsernin osalta jo rahoitusta hankkiessa.

Vahva kassa antaa liikkumatilaa

Taloudellisesti haastavina aikoina myös yrityksen kassan merkitys korostuu. Vahva kassa ja alhainen velkaantumisaste antavat liikkumatilaa ja lisäaikaa, kun yrityksen sisään virtaava rahavirta pienenee tai hidastuu. Rahavirtalaskelmissa kannattaa ottaa huomioon myös erilaisia skenaarioita ja tehdä niiden perusteella simulaatioita yrityksen omiin tarpeisiin tai rahoittajille.

Lue blogista lisää maksuvalmiuden turvaamisesta sekä siitä, millaisia välineitä verottajan väliaikaiset verohelpotukset antavat kassanhallintaan.

Toiminnan tehostaminen konsernin rakennejärjestelyjen avulla

Tietyn liiketoiminnon tai toimialan kannattavuus saattaa heikentyä pysyvästi, jonka johdosta koko konsernin kannattavuuden kannalta on syytä pohtia, onko joistakin toiminnoista tai yhtiöistä syytä luopua konsernin tuloksen sekä rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi. Myös koko konsernin kulurakenteen tehostaminen pidemmällä aikavälillä voi laukaista tarpeen rakennemuutokselle. Eri konserniyritysten kannattavuuden poiketessa merkittävästi konsernin sisällä toisistaan, voi konserniavustus olla mahdollinen tuloksentasauksen keino, mikäli konserniavustuksen edellytykset täyttyvät.

Rakennemuutoksia pohdittaessa vaihtoehtojen vero- ja tulosvaikutukset on syytä analysoida huolellisesti yhdessä asiantuntijoidemme kanssa simulaatio- ja mallinnuslaskelmien avulla.

Konsernilaskennan ja IFRS-neuvontapalvelujen asiantuntijamme auttavat sinua ajantasaisen ja tehokkaan raportoinnin toteuttamisessa. Kysy lisää konsernilaskennan asiantuntijoiltamme!

Tämän blogikirjoituksen kirjoittivat sinulle yhteistyössä Jenni Vesterinen ja Jenny Korkala, jotka toimivat Azetsilla konsernilaskennan asiantuntijoina.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä blogikirjoituksesta: Vuokrasopi­musten aktivointi IFRS 16 -standardin mukaisesti

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi

Kyllä. Haluan saada Azetsilta uutiskirjeen, tietoa palveluista, kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin.

Hyväksyn tietosuojakäytännöt. Voin milloin tahansa muokata tilauksiani tai perua viestit.

Kirjoittajasta Jenni Vesterinen

Financial Controller, Group Reporting, Azets. Jenni toimii konserniraportoinnin asiantuntijana ja konsernilaskentajärjestelmän pääkäyttäjäroolissa. Perusraportoinnin lisäksi avustamme yritysrakenteen muutoksissa, vaativissa laskentakysymyksissä sekä konserniraportoinnin kehittämisessä.